Määräaikaisraportointi Suomessa

Suomi on raportoinut Lapsen oikeuksien komitealle vuosina 1994, 1998, 2003, 2008 ja viimeisimmän kerran syksyllä 2019.

Suomen aikaisemmin jättämät määräaikaisraportit ja Suomen saamat päätelmät ja suositukset löytyvät ulkoministeriön sivuilta (um.fi).

Suomessa keskeiset toimijat raportoinnin näkökulmasta ovat ulkoministeriö, lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi, ensikerta neljännen raportoinnin yhteydessä), eduskunnan oikeusasiamies (oikeusasiamies.fi) ja kansalaisjärjestöt (lskl.fi). Valtion raportin lisäksi lapsiasiavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies ja kansalaisjärjestöt antavat omat raporttinsa komitealle. Heille järjestetään myös suullinen kuulemistilaisuus Genevessä.

Ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (um.fi) vastaa lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnista lapsen oikeuksien komitealle Suomen valtion osalta. Valtion raportti valmistellaan kuulemalla eri ministeriöitä, UNICEFia ja kansalaisyhteiskuntaa. Osana raportin valmistelua ulkoministeriö pyytää lausuntoja ja järjestää keskustelutilaisuuksia.

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo riippumattomana viranomaisena laillisuutta julkisen vallan käytössä ja julkisten tehtävien hoitamisessa. Eduskunnan oikeusasiamies seuraa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies voi ottaa vastaan lapsen oikeuksien loukkauksia koskevia valituksia ja asioita tutkittaviksi omasta aloitteestaan.Oikeusasiamiehen toimintakertomuksissa (oikeusasiamies.fi) raportoidaan myös lapsen oikeuksiin ja niiden toteutumiseen liittyviä asioita. Katso lisää aiheesta Oikeusasiamies lapsen oikeuksien valvojana (pdf).

Lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi) on 1.9.2005 toimintansa aloittanut itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksilöasioita, mutta seuraa lapsen oikeuksien toteutumista esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapsiasiavaltuutettu antoi oman arvionsa YK:n lapsen oikeuksien komitealle (pdf) lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa neljännen määräaikaisraportoinnin yhteydessä.

Kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoinen raportti

Valtion virallisen raportin lisäksi kansalaisjärjestöt kokoavat vaihtoehtoisen raportin. Vaihtoehtoisen raportin tarkoituksena on arvioida, miten lapsen oikeuksien sopimusta on tuotu arkeen, lasten ja nuorten jokapäiväiseen elämään. Tarkoituksena on tuoda esiin käytännön haasteet sopimuksen toteuttamisessa, ja kiinnittää huomiota valtion määräaikaisraportin mahdollisiin heikkouksiin, puuttuviin tietoihin ja virheisiin. Vaihtoehtoinen raportti antaa komitealle mahdollisuuden kiinnittää huomiota raportissa esiin nostettuihin näkökulmiin sekä sen pohjalta laatia Suomelle sopivia suosituksia.

Suomessa kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin kokoamista koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi). Kansalaisjärjestöjen raportti valmistellaan yhdessä eri lapsi- ja nuorisojärjestöjen ja Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyhteisöjen kanssa. Lue Suomen neljännen määräaikaisraportoinnin yhteydessä YK:n lapsen oikeuksien komitealle toimitettu kansalaisjärjestöjen raportti (pdf) vuodelta 2010 englanniksi. Lastensuojelun Keskusliiton sivuilta löytyy uusin, vuonna 2022 julkaistu kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraportti (lskl.fi).

Lue lisää: Child Rights Connect (childrightconnect.org) 

Lähteet ja lue lisää

Hakalehto-Wainio, Suvianna (2014) Lasten oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa. Teoksessa Timo Koivurova & Elina Pirjatanniemi (toim.) Ihmisoikeuksien käsikirja. Helsinki: Tietosanoma, 133-164.

UNICEF (2011) Lapsen oikeuksien käsikirja. Helsinki: Edita.