Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuun lopussa kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän kartoittamaan koronakriisin vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Työryhmä on laatinut lyhyessä ajassa ensimmäisen raporttinsa, jossa tuodaan esille ensihavaintoja sekä niiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ja esityksiä. Työryhmä jatkaa työtään lokakuun loppuun asti ja syventää ensimmäisessä raportin sisältöä.

Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen, mutta silti lasten ja nuorten erityinen asema ja oikeudet jäävät poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa helposti sivurooliin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöä enemmän riippuvainen julkisista palveluista ja yhteiskunnan voimavaroja koskevasta päätöksenteosta. Koronakriisillä on myös vakavia globaaleja vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen.

Lasten ja nuorten eriarvoistuminen herättää erityistä huolta. Vaikka koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Monien lapsiryhmien tilanne vaatii erityistä huomiota. Yhdenvertaisuuden edistämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan tavoitteellisia ja johdonmukaisia toimia.

Poikkeusolojen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan johdonmukaisia toimia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä pärjäävyyden edistämiseksi. Tarvitaan sekä pikaisia ensivaiheen toimia että pitkäkestoisia toimia. Ensivaiheessa tarvittavia toimia ovat muun muassa toimeentulovaikeuksiin joutuneiden perheiden tukeminen, neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen vahvistaminen sekä riittävän tuen turvaaminen vammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, lastensuojelua ja perheiden sosiaalista tukea on tehostettava. Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut koronakriisin myötä, mikä edellyttää toimia nuorten työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Koronakriisin jälkihoidossa tarvitaan koko yhteiskuntaa. Valtion, kuntien ja muun julkisen vallan lisäksi kansalaisjärjestöillä, seurakunnilla, yrityksillä ja muilla tahoilla on omat tärkeät tehtävänsä koronakriisin lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumisessa sekä hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen edistämisessä.

Poikkeusolojen jälkihoito edellyttää lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arvioinneissa on huolehdittava lasten ja nuorten kuulemisesta. On tärkeää, että arvioinnit perustuvat riittävän laajaan ja mahdollisimman laadukkaaseen tietopohjaan. Koronakriisin aikana on tehty runsaasti kyselyitä lapsille, nuorille ja perheille, joiden tuottamaa tietoa on syytä koota ja hyödyntää systemaattisesti päätöksenteossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.