Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime toukokuun lopulla kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. On hieno asia, että valtioneuvosto on nostanut omaksi kokonaisuudekseen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien turvaamisen poikkeusoloissa.

Olen toiminut työryhmän puheenjohtajana. Muina jäseninä työryhmässä ovat olleet Eija Koivuranta Väestöliitosta, Tapio Laakso Pelastakaa Lapsista, Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta ja Tiina Ristikari Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä Itlasta. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Sanna Koulu ja Laura Saarinen kansallisesta lapsistrategiatyöstä. Lämmin kiitos koko työryhmälle hyvin sitoutuneesta kirjoitustyöstä!

Työryhmän ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuun lopulla. Ensimmäinen ja toinen raportti muodostavat kokonaisuuden ja niitä on tarkoitus lukea yhdessä. Työryhmä on saanut eri tahoille lähettämiinsä tietopyyntöihin hyvin vastauksia. Kiitos niistä kaikista!

Kriisin sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin

Koronakriisillä on huomattavat sukupolvivaikutukset. Kriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työllisyyttä. Kriisi on lisännyt lasten ja nuorten huolta omasta arjesta ja tulevaisuudesta. Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa.

Suomen voidaan todeta tähän asti menestyneen hyvin koronakriisin hoidossa. On kuitenkin muistettava, että koronakriisin jälkihoito tulee kestämään pitkään. Koska kriisillä on erityisen huomattavat vaikutukset kasvavaan sukupolveen, kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia. On panostettava arjen peruspalveluihin, mutta samalla oltava herkkyyttä havaita ja reagoida esille tuleviin ongelmiin.

Poikkeusolot, kuten etäopetus ja harrastustoiminnan tauko, ovat vaikuttaneet käytännössä kaikkien lasten ja nuorten arkeen. Vaikutukset ovat kuitenkin erilaisia ja eriasteisia. Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat monilta osin erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa. Eriarvoisuuden torjunnan onkin oltava keskeisessä asemassa koronakriisin jälkihoidossa.

Koronakriisi on lisännyt tuen ja palveluiden tarvetta. Lisäksi palveluiden ohentuminen poikkeustilanteen aikana on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on varmistettava riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen niin palveluissa kuin toimeentuloetuuksissa. Yhteistyön toimivuus on varmistettava kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden välillä. Myös järjestöt on otettava huomioon yhteistyössä.

Tarvitaan edelleen tiedon keräämistä ja analysointia

Koronakriisi on vaikutuksiltaan laaja-alainen ja pitkäkestoinen. Monet sen vaikutuksista tulevat esiin pidemmän aikavälin kuluessa. Tietoa onkin edelleen kerättävä ja analysoitava sekä hyödynnettävä systemaattisesti päätöksenteossa. On varmistettava, että koronakriisin jälkihoidossa tehdään systemaattista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arvioinneissa tarvitaan myös lasten ja nuorten näkemysten keräämistä ja heiltä saadun tiedon hyödyntämistä. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin.

Esa Iivonen

Lue koronatyöryhmän raportit:

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.