Lasten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen vaatii toimia
Blogit
Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeitä elämänvaiheita, joiden aikana harjoitellaan mm. itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja sekä oman identiteetin rakentamista: mihin samaistun, mitkä ovat minulle tärkeitä asioita, millaiseksi haluan tulla?
Näiden tärkeiden kehitystehtävien ratkaisemiseen lapset tarvitsevat tukea niin läheisiltään kuin yhteiskunnalta. Itse asiassa jokaisella lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella (mm. artiklat 18 ja 29) oikeus tähän tukeen:
“– – valtiot antavat vanhemmille ja muille laillisille huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä – – koulutuksen tulee pyrkiä: a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen”.
Tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen merkityksestä lasten ja nuorten oppimiselle, persoonallisuuden kasvulle sekä henkisten valmiuksien, kuten
- luovan ja kriittisen ajattelun,
- tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä
- itsetuntemuksen ja itseilmaisutaitojen kehittymiselle.
(Sitra & Taikusydän 2017, Sitra 2018.)
Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 §:ssa määritellään vielä erikseen oikeus taide- ja kulttuurielämään. Jokaisella lapsella on siis oikeus taiteen tekemiseen ja kokemiseen perheen asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Mutta mitä keinoja Suomessa on kehitetty lasten kulttuuristen oikeuksien edistämiseksi?
Kulttuuri osana kasvatusta
Yhtenä ratkaisuna toimivat perusopetukseen linkittyvät kulttuurikasvatussuunnitelmat, joissa kuvataan, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan käytännössä osana opetusta. Kaikissa kunnissa suunnitelmaa ei kuitenkaan ole, ja joissakin se on vanhentunut tai jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.
Tilanteeseen on tarjonnut helpotusta kaikki Suomen 8.-luokkalaiset tavoittava valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma Taidetestaajat (taidetestaajat.fi), jonka myötä jokainen lapsi on päässyt vierailemaan esimerkiksi teatterissa, taidemuseossa tai sinfoniaorkesterin konsertissa ainakin kerran peruskouluaikanaan.
Taidetestauksen rahoitus on kuitenkin määräaikainen, ja ohjelman tulevaisuus lukuvuoden 23–24 jälkeen epävarma. Myös kulttuurikasvatussuunnitelmien kehityshankkeen rahoitus päättyy vuoden 2024 loppuun, eikä suunnitelmien valtakunnalliseen koordinointi- ja kehitystyöhön ole vielä perustettu pysyvää rakennetta.
Kannustamme Suomea ottamaan mallia niistä maista (esim. Norja, Portugali ja Latvia), joissa kulttuurikasvatussuunnitelmia edistetään omalla ohjelmalla. Resursseja vaaditaan kehitystyön lisäksi sopeuttamaan suunnitelmia uudistuviin opetussuunnitelmiin. Myös taidetestaus tulee integroida pysyväksi osaksi suomalaista peruskoulua ja kulttuurikasvatussuunnitelmia.
Peruskoulun yhteydessä toteutettava monipuolinen taide- ja kulttuuritoiminta edistää lasten kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Lisäksi se tarjoaa tärkeitä tilaisuuksia kulkea kohti lapsen oikeuksien sopimuksessa kuvattua sivistystavoitetta eli persoonallisuuden kasvua ja henkisten valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittymistä.
Lähteet:
Sitra / Taikusydän (2017). Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin -tietokortti (pdf)
Sitra (2018). Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen -tietokortti (pdf)