Siirry sisältöön
Ajankohtaista Haku

Lapsistrategia vahvistaa vammaisten lasten oikeuksien toteutumista

Blogit

Artikkelin kirjoittaja Tanja Salisma ja Kirsi Pollari

Kuvitettu lapsi lukee kirjaa pyörätuolissa. Taustalla on värikkäitä pintoja.

Vammaisilla lapsilla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin lapsilla, mutta heidän oikeuksiensa toteutuminen vaatii erityistä huomiota ja erityisiä toimenpiteitä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus (nk. vammaissopimus) luovat yhdessä vahvan oikeudellisen perustan vammaisten lasten oikeuksien toteutumiselle.

Keväällä julkistettu maamme ensimmäinen lapsistrategia ”Kaikkien lasten Suomi” perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi myös muun muassa vammaissopimuksen velvoitteisiin. Strategialla on tarkoitus turvata lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen kattavasti kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla. Lasten ja nuorten lisäksi strategiassa ja sen toimeenpanossa huomioidaan laajasti perheet, joissa lapset elävät.

Strategian linjauksia vammaisiin lapsiin liittyen

Yksi strategian kolmesta pääajatuksesta liittyy tiiviisti vammaisiin lapsiin ja nuoriin: haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin. Myös strategian taustalla olevat lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet – syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen osallisuus – ovat erityisen tärkeitä vammaisten lasten ja nuorten näkökulmasta. He ovat ikätovereitaan alttiimpia kokemaan yksinäisyyttä ja joutumaan syrjinnän, väkivallan ja kaltoinkohtelun kohteiksi, ja heidän oma näkemyksensä heihin liittyvistä asioista jää aikuisilta helposti selvittämättä, varsinkin, jos vamma aiheuttaa kommunikaation tai vuorovaikutuksen haasteita.

Näiden lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen riippuukin erityisen paljon siitä, millaista tukea he yhteiskunnalta, kuten päiväkodista, koulusta ja sosiaali- ja terveyspalveluista, saavat. Esimerkiksi vammaisen lapsen osallisuuden toteutuminen edellyttää yleensä sopivia ja riittäviä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita, kuten henkilökohtaista apua sekä kuljetus- ja tulkkauspalveluita. Myös vammaisten lasten perheiden tukeminen toimivin ja oikea-aikaisin palveluin on olennaisen tärkeää mahdollistamaan perheille riittävät voimavarat tukea ja edistää lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä.

Lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistäminen edellyttää hyvää tietopohjaa

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Vammaisten lasten osalta lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta vahvistaa vielä vammaissopimuksen velvoite vammaisen lapsen edun ensisijaisuudesta.

Lapsivaikutusten arviointi on väline, jolla voidaan varmistaa lasten etujen toteutumista päätöksenteossa ja toiminnassa. Myös vammaisvaikutusten arvioinnissa vammaisen lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen lähtökohta arvioinnin toteuttamiselle. Siihen velvoittaa paitsi lapsen oikeuksien sopimus (3.1 artikla) myös vammaissopimuksen 7.2 artikla.  Lapsivaikutusten arvioinnissa on huomioitava vammaisten lasten edut ja vastaavasti vammaisvaikutuksen arviointia ei voida tehdä ottamatta huomioon vaikutuksia vammaisiin lapsiin.
Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on sekä oikeus- että hyvinvointiperustaista. Arvioinnin vahva oikeusperusta tulee lapsen edun selvittämisvelvoitteesta. Hyvinvointiperustaisuuden näkökulmasta tarkastelun kohteena ovat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvuympäristöön. Tämä edellyttää riittävää tietopohjaa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut tietoperustaisuuden merkitystä lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisessä. Tällä hetkellä etenkin vammaisten lasten ja nuorten asemaa koskevassa tiedonkeruussa on epäjohdonmukaisuutta ja aukkoja, mikä heikentää tiedolla johtamista lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Lapsistrategiassa tavoitellaan näiden tietoaukkojen paikkaamista ja siinä onnistuminen on yksi strategian tehokkaan toimeenpanon edellytyksistä.

Kaikkien lasten Suomi

Lapsistrategia edellyttää, että myös vammaisten lasten oikeudet otetaan huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa yhteiskunnassamme. Lähtökohtana tulee olla strategian nimen mukaisesti kaikkien lasten Suomi eli se, että kaikessa toiminnassa rakennamme kaikille yhteistä yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi on arvokas ja tärkeä osallistuja ja toimija saaden siihen tarvitsemansa avun ja tuen.

Parhaillaan valmistellaan strategian toimeenpanosuunnitelmaa, jonka avulla strategian linjauksia edistetään tällä hallituskaudella. Strategian toimeenpanosuunnitelmaluonnos oli kesällä 2021 lausuntokierroksella ja se sisälsi useita eri esityksiä, joilla on tarkoitus vahvistaa yhdenvertaista lasten oikeuksien toteutumista sekä hyvinvointia.

Yksi erityisen ajankohtainen ja tärkeä asia vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen on, miten koronakriisin aiheuttamaa palveluvajetta onnistutaan yhteiskunnassamme korjaamaan. On pidettävä huolta siitä, että kriisin mukanaan tuomat ongelmat ja kuntien säästöpaineet eivät lisää entisestään vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kuormitusta ja palveluvajetta.

Lähteitä ja lisätietoa