Siirry sisältöön

Lapsistrategian toimeenpano haastaa muutokseen

Blogit

Artikkelin kirjoittaja Hanna Heinonen ja Riitta Särkelä

Kuvitettu leikki-ikäinen lapsi rakentaa tornia palikoilla. Taustalla on värillisiä muotoja.

Suomen ensimmäinen lapsistrategia on valmis, mutta todelliset haasteet ovat vasta edessä. Lapsistrategia puhalletaan eloon toimeenpanon avulla. Se haastaa osallisuuden, johtamisen ja kulttuurin muutokseen. Ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat jo pitkään ajaneet lapsen oikeusperustaista parlamentaarista lapsistrategiaa Suomeen. Tarve on ollut ilmeinen. Lapsen oikeudet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla poliittisissa päätöksissä. Tämä osaltaan on tehnyt lapsi- ja perhepolitiikasta sirpaleista ja lyhytjänteistä, usein hallituskausikohtaisesti rakentuvaa.

Suomen ensimmäinen lapsistrategia on valmisteltu parlamentaarisessa komiteassa, joten kaikki eduskuntapuolueet ovat siihen sitoutuneet. Juuri nyt ollaan valmistelemassa ensimmäistä toimeenpanosuunnitelmaa, joka konkretisoi strategian linjauksia ja suunnitelmaan kiinnittyvien indikaattorien avulla seurataan systemaattisesti strategian toteutumista.

Lapsistrategian nimi “Kaikkien lasten Suomi” viittaa osuvasti siihen, että lapsiystävällisessä yhteiskunnassa jokaiselle lapselle on tilaa ja jokainen lapsi on tervetullut. Lapsiystävällisempää Suomea on rakennettu erilaisilla keinoilla useiden hallituskausien ajan. Lapsistrategia antaa tähän jatkotyöhön vahvan perustan.

Lapsistrategia innostaa laajalti

Lapsistrategian seurantatyöryhmä järjesti Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan fasilitoimana 17.5. seminaarin, jossa keskiössä oli lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma. Osallistujia oli huimat lähes 150. On hienoa, että lapsistrategiatyö innostaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin parissa toimivia. Osallistujien kanssa mietimme lapsistrategian toimeenpanon onnistumisen elementtejä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Keskustelimme myös yhteisen työn tärkeydestä ja yhteisen etenemisen tavoista.

Osallistujien näkökulmasta oli itsestään selvää, että lapsistrategian toimeenpanoon tarvitaan meitä kaikkia, ennen kaikkea lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten osallisuus edellyttää järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta ja on kaikkien aikuisten vastuulla. Olemassa olevien monen tasoisten rakenteiden – esimerkiksi tulevien hyvinvointialueiden valmistelurakenteiden, perhekeskusverkoston, lapsiystävällisten kuntien verkoston, nuorisovaltuustojen – hyödyntäminen on tässä viisasta. Lapset osallisina tuovat uutta näkökulmaa ja toimivat ajatuksineen toimeenpanon kiihdyttäjinä. Edustuksellisuus ei riitä, vaan on huolehdittava erityisesti haavoittavassa tilanteessa elävien lasten osallisuudesta.

Seminaarin osallistujat pitivät hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja aitoa yhdessä työskentelyä edellytyksenä sille, että lapsistrategian tavoitteet saavutetaan. Yhteinen tavoite lapsen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ei kaipaa minkäänlaisia rajoja tai muureja toimijoiden välille. Erityisesti korostuivat johtamisen merkitys ja tiedolla johtamisen tarve. Paikallisesti ja alueilla eri organisaatiot, järjestöt mukaan lukien, on tärkeää saada samaan pöytään ja sitä kautta aikaansaada laaja sitoutuminen asiaan.

Lapsistrategia tulee integroida myös kunkin tahon omiin strategioihin ja sitä kautta konkreettiseen arjen toimintaan. Lapsistrategian toimeenpanossa on kyse isosta muutosprosessista ja ennen kaikkea kulttuurisesta muutoksesta paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja seurantaa

Laaja-alainen lapsivaikutusten arviointi tuottaa paljon sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tällöin voidaan arvioida eri ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Ideaalitilanteessa lapsen oikeudet ohjaavat, ei vain kaikkea julkista politiikkaa, vaan kaikkia lasten arkeen ja hyvinvointiin kiinnittyviä ratkaisuja.

Toimeenpanosuunnitelmaan valittavat konkreetit toimenpiteet auttavat saavuttamaan lapsistrategiassa asetettuja tavoitteita. Jotta lapsistrategia elää ja voi hyvin kaikilla tulevilla hallituskausilla, tarvitaan systemaattista seurantaa ja arviointia sekä riittävää resurssointia toteutukseen.

Lapsistrategialle on myös löydettävä pikaisesti kaikki hallinnonalat ja toimijat luontevasti mukaan ottava kotipesä. Luontevin paikka tähän olisi valtioneuvoston kanslia.

Lue lisää lapsistrategiasta osoitteessa lapsistrategia.fi