Siirry sisältöön

Mihin katosivat harrastuskerhot?

Blogit

Artikkelin kirjoittaja Erika Turunen

Kuvitettu lapsi hyppää esteen yli. Taustalla on värikkäitä pintoja.

Olen syntynyt 80-luvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitin kouluni 90-luvulla, pahimpaan lama-aikaan. Keskustellessani 70-luvulla syntyneiden ystävieni kanssa, olemme törmänneet merkittävään eroon koulukokemuksissamme. Omalla ikäpolvellani ei ollut kerhoja, joihin jäädä koulun jälkeen, ei koulun jälkeisiä aktiviteetteja, joita koulun tutut aikuiset ohjasivat. En koskaan myöskään muista alakoulussani tavanneeni kuraattoria, saati psykologia.

Kymmenen vuotta minua aiemmin koulunsa aloittaneet muistavat nämä kaikki. Hämmentyneenä, ja jopa hieman kateellisena, kuuntelen heidän kertomuksiaan liikunta-, käsityö- ja kokkikerhoista, joita koulun aikuiset pyörittivät kaikille halukkaille koulun jälkeen. Ja kuulemani mukaan halukkaita riitti.

Lama tuli ja meni, mutta kerhot eivät palanneet

Vaikka lamasta selvittiin ja Suomessa alkoi nousukausi, lasten kerhot eivät ikinä palanneet kouluihin. Siksi tervehdin erityisellä ilolla, että Lapsistrategian ensimmäisessä toimeenpanosuunnitelmassa on erillinen osio lasten harrastuksista ja vapaa-ajasta. Myös harrastamisen Suomen mallin (harrastamisensuomenmalli.fi) tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

On merkittävää, että Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa vapaa-aika ja harrastukset nähdään tärkeinä lasten arjen osina, ja lasten harrastustoiminnan toimijoiden merkitys lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiselle tunnustetaan.

Tutkimuksissa liikunnan vaikutus hyvinvointiin tiedetty

Jo pitkään on tunnustettu, että osallistuminen liikunnallisiin aktiviteetteihin tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Urheilu on useissa yhteyksissä pidetty vaikuttavana mekanismina nuorten positiivisessa kehityksessä. Urheilupohjaiset ohjelmat, joiden tavoitteena on parantaa nuorten elämäntaitoja, on todettu vaikuttaviksi useissa tutkimuksissa, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kohdalla.

Vapaa-ajan urheilulla on siis suuri potentiaali mahdollistaa nuorille paikka, jossa he voivat osallistua merkityksellisiin aktiviteetteihin ja saada myönteisiä kokemuksia, tukea ja arvostusta. Nämä kokemukset voivat toimia vastavoimana negatiivisille kokemuksille, joita he voivat saada osakseen muissa sosiaalisissa konteksteissa, joten liikunta toimii oivana välineenä myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten kanssa toimimiseen (ks. esim. icehearts.fi). Liikunta tuottaa myös itsessään hyvää oloa ja terveyshyötyjä. Liikuntaa voidaan käyttää Käypä hoito – suositusten (kaypahoito.fi) mukaisesti mm. masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa.

Tervetuloa takaisin harrastuskerhot

Korona-aikana lasten liikkuminen ja osallistuminen harrastuksiin on vähentynyt. Tämä näkyy niin fyysisenä, mutta myös henkisenä pahoinvointina. Nyt jos koskaan on se hetki, jolloin meidän tulee panostaa lasten arjen liikuntaan tarjoamalla lapsillemme aikuisen aikaa ja mukavaa tavoite- ja huolivapaata yhdessäoloa liikunnan ja ystävien parissa. Panostetaan siis lasten hyvään arkeen liikuntaa lisäämällä.

Tervetuloa takaisin harrastuskerhot!

Lähdeluettelo

  • Appelqvist-Schmidlechner K, Haavanlammi M, Kekkonen M. (2021) Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme, Sport in Society, DOI: 10.1080/17430437.2021.1996348
  • Appelqvist-Schmidlechner K, Kekkonen M, Wessman J, Sarparanta T. (2017). Jääsydämet. Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa. Raportti 6 / 2017. Helsinki: Juvenes Print. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135153/URN_ISBN_978-952-302-892-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Fuller R et al. (2004). Positive youth development: Minority male participation in a sport-based afterschool program in an urban environment. Research Quarterly Exercise and Sport 84, 469-482.
  • Haudenhuyse, R.P. Theeboom, M., Nols, Z. (2013). Sport-based interventions for socially vulnerable youth: Toward well-defined interventions with easy-to-follow outcomes? International Review for the Sociology of Sport 48, 471-484.
  • Haudenhuyse, RP., Theeboom, M., Skille, EA. (2014). Toward understanding the potential of sports-based practices for socially vulnerable youth. Sport in Society 17, 139-156.
  • Hermens, N., Super, S., Verkooijen, K.T., Koelen, M.A. (2017). A systematic review of life skill development through sports programs serving socially vulnerable youth. Research Quarterly for Exercise and Sport 88 (4), 408-424. doi: 10.1080/02701367.2017.1355527
  • Ho F et al. (2017). A sports-based youth development program, teen mental health and physical fitness: An RCT. Pediatrics 140 (4).
  • Holt, NL. (2008). Positive youth development through Sport. Routledge: London. Jones G et al. (2017). An integrative review of sport-based youth development literature, Sport Soc 1, 161-179.