Teema

Vuonna 2019 lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus olla oma itsensä 

Hyväksyvä, arvostava ja turvallinen ympäristö mahdollistaa lapsen kasvun täyteen mittaansa: täyteen hyvinvointiinsa ja sen myötä täyteen lahjakkuuteensa. Siksi tänä vuonna Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä.  

Mitä tarkoittaa oikeus olla oma itsensä 

Oikeus olla oma itsensä liittyy useisiin lapsen oikeuksien sopimuksen artikloihin. Kaiken pohjana on sopimuksen artikla 2, jossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa. Jokaisella lapsella on yhtäläinen ihmisarvo, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille eikä ketään saa syrjiä. Lasta ja lapsen oikeuksia kunnioittava toimintakulttuuri yhdessä lasten ihmisoikeuskasvatuksen kanssa luo perustan, jossa jokainen lapsi voi olla oma itsensä, oppia ja elää hyvää arkea.  

Kouluympäristössä ja varhaiskasvatuksesa erityisen merkityksellinen on artikla 29, jossa määritellään koulutuksen tavoitteiksi muun muassa lapsen oman kielen ja identiteetin kunnioittaminen ja se, että lapsi kasvaa kunnioittamaan muita. Oikeuteen olla oma itsensä liittyy myös ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapaus (artikla 14). Artiklassa 23 käsitellään erikseen vammaisten lasten oikeutta täysipainoiseen elämään ja artiklassa 30 etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen tai alkuperäiskansoihin kuuluvien oikeutta omaan kieleen, kulttuuriin ja uskontoon.  

Syrjintä vaarantaa hyvän elämän ja kasvun 

Jokaisen ihmisen persoonallisuuden ja identiteetin kunnioittaminen kuuluu ihmisoikeuksien ja ylipäätään ihmisyyden ytimeen. Syrjintä vaarantaa lapsen kehityksen ja kasvun

Syrjintä on syvä loukkaus lapsen persoonallisuutta ja identiteettiä vastaan: syrjintä mitätöi lasta sellaisena kuin hän on. Syrjinnän kohteeksi joutuvat usein ryhmät, joihin kohdistuu ennakkoluuloja ja stereotypioita.

Kouluterveyskyselyssä selvitettiin vuonna 2017 syrjivän kiusaamisen yleisyyttä. Sen mukaan 19 prosenttia alakoululaisista, 24 prosenttia yläkoululaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista on kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla.  

Syrjivä kiusaaminen on erityisen yleistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen, toimintarajoitteisten ja ulkomailla syntyneiden nuorten kohdalla: heistä yli 40 prosenttia on kokenut syrjivää kiusaamista. 

Kiusaaminen on yleistä myös päiväkodeissa, vaikka sitä ei aina tunnisteta kiusaamiseksi. Kiusaamista ja syrjintää tapahtuu runsaasti myös lasten harrastustoiminnoissa. Valtion nuorisoneuvoston Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan kolmannes lapsista oli on kohdannut kiusaamista ja syrjintää liikuntaharrastuksessaan. Syrjinnän kohteeksi joutuivat erityisesti johonkin vähemmistöryhmään kuuluvat lapset. Jopa 60 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista lapsista kertoi kohtaavansa joskus tai usein tapahtuvasta kiusaamisesta.

Turvallinen arki rakennetaan syrjintään puuttumalla ja ennakkoluuloja kyseenalaistamalla 

Arjessa yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa ensinnäkin puuttumista kiusaamiseen ja häirintään. Syrjintä ei kuitenkaan häviä vain kiusaamistapauksiin puuttumalla, vaan niin aikuisilta kuin lapsilta tarvitaan valmiutta tunnistaa ja kyseenalaistaa omia ennakkoluuloja ja siten rakentaa toimintakulttuuria, jossa jokaisen lapsen oikeus olla oma itsensä toteutuu