Strategian toimeenpanosuunnitelmaan kirjataan hallituskauden tai lyhyemmän aikavälin tavoitteet, toimet ja niiden voimavarat. Lokakuussa 2021 julkaistut 30 toimenpidettä muodostavat strategian ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman, jota toteutetaan Marinin hallituskauden ajan. Toimenpiteet täydentävät jo käynnissä olevaa laajaa työtä sekä vahvistavat rakenteita ja tietopohjaa pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle.
Löydät alta listattuna toimeenpanosuunnitelman toimenpiteet. Alun yleiset periaatteet johdattavat toimeenpanosuunnitelman yleisiin toimintatapoihin. Sisältöjaksojen otsikoita klikkaamalla löydät kunkin osion alle sijoittuvat toimenpiteet numerojärjestyksessä. Sivua kannattaa seurata aktiivisesti, sillä päivitämme sisältöjaksoihin kunkin toimenpiteen etenemisen.
Yleiset periaatteet lapsistrategian toteutuksessa
- Strategian toteuttaminen on poikkihallinnollista, verkostomaista ja yhteistyörakenteita kehittävää. Tässä toteuttamistyössä varmistetaan, että toimenpiteiden toteutukseen osallistuvat tahot sitoutuvat strategian tavoitteiden kanssa sopusoinnussa oleviin toimintatapoihin:
- Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteissä tulee varmistaa lasten ja nuorten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoa. Tämän oikeuden toteuttaminen edellyttää useissa toimenpiteissä kielellisten oikeuksien huomiointia sekä erityishuomiota usein syrjään jäävien lasten ja nuorten osallistamiseen.
- Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteissä tulee tukea lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lapset ja nuoret saattavat kokea syrjintää tai eriarvoistavaa kohtelua eri syistä, muun muassa ihonvärin tai alkuperän, terveydentilan, vamman tai sairauden, kielen, uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen, perhesuhteiden tai perhetilanteen vuoksi. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteissä on sitouduttava kaikkien lasten oikeuksien turvaamiseen.
- Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Toimenpiteet tulee toteuttaa tavalla, joka auttaa vahvistamaan toiminnassa mukana olevien lasten oikeuksien toteutumista sekä huomioi toimenpiteeseen mahdollisesti soveltuvat tutkimuseettiset näkökohdat. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteissä on sitouduttava asianmukaiseen ja lapsen oikeuksien kannalta perusteltuun seurantaan ja arviointiin.
Osa toimeenpanosuunnitelmassa asetettavista toimenpiteistä on suunnattu rakenteiden kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseen, osa taas uusien mahdollisuuksien kartoittamiseen ja mallintamiseen. Toimenpiteet täydentävät sitä laajaa työtä, jota lapsen oikeuksien edistämiseksi jo tehdään yhteiskunnan eri aloilla. Toimenpiteiden toteutuksessa onkin tärkeää tähdätä vahvaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä, jotta toimeenpanolla voidaan aidosti saavuttaa strategian tavoitteet.
Lapset, nuoret ja koronakriisi
1. Lapsistrategian toimeenpanon edistäminen yhteistyössä laadittavan lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvan monialaisen toimenpidekokonaisuuden kanssa.
Koronakriisi on vaikuttanut syvästi lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen. On olennaista, että lapsistrategian toimeenpanoa edistetään yhteistyössä koronan jälkihoitoa ja jälleenrakennusta koskevan strategisen työn kanssa sekä erityisesti lasten ja perheiden asema huomioiden.
Toimenpiteen eteneminen
2. Lapsivaikutusten arviointia, lapsibudjetointia ja lasten osallisuutta koskeva koulutuskokonaisuus ja tukiaineistot kunnille ja alueille.
Kunnilla on merkittävä rooli koronan jälkihoidon kannalta, ja kriisi on myös osaltaan korostanut lapsivaikutusten arvioinnin, lapsibudjetoinnin ja lasten osallisuuden merkitystä. Tämän työn edistäminen osana lapsistrategian toimeenpanoa auttaa sitomaan sitä yhteen valtionhallinnossa käynnissä olevaan toimintaan sekä vahvistamaan jo olemassa olevien yhteistyörakenteiden ja hyvien käytäntöjen vakiinnuttamista hallinnon eri tasoilla.
3. Laaditaan selvitys koronaepidemian vaikutuksista lasten läheissuhteiden ylläpitoon ja perhe-elämän suojaan.
Koronaepidemia sekä sen edellyttämät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet merkittävästi lasten läheissuhteiden ylläpitoon ja perhe-elämän suojan toteutumiseen. Poikkeuksellinen tilanne on saattanut heikentää muun muassa lapsen tapaamisoikeuden toteutumista, lastensuojelulain mukaista yhteydenpitoa, vankilassa olevien vanhempien lasten oikeutta tavata vanhempiaan sekä eri syistä laitosmaisissa olosuhteissa elävien lasten asemaa. Selvityksessä kartoitetaan ja arvioidaan esiin nousseita ongelmakohtia sekä hahmotellaan jatkotoimia vanhemmuuden tukeen ja lasten perhe-elämän suojan vahvistamiseen koronan jälkihoidossa.
Syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta
4. Laaditaan selvitys ja arvio lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja päätöksentekoa koskevasta sääntelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on merkittävä asema lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa. Varsinkin paljon palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret saattavat kuitenkin kohdata eriarvoistavaa kohtelua, ja alaikäisten päätöksenteko-oikeutta ja osallisuutta koskeva sääntely on osin hajanaista ja ristiriitaista. Lapsistrategian toimeenpanossa tulee kartoittaa systemaattisesti lasten ja nuorten sekä huoltajien tai muiden päätöksentekoon osallistuvien oikeudellinen asema sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sääntelyn nykytilan kartoittamisen lisäksi selvityksessä tulee arvioida sääntelyn toimivuutta ja puutteita sekä tehdä ehdotukset sääntelyn kehittämisestä palvelunkäyttäjien oikeudellista asemaa, osallisuutta ja päätöksenteko-oikeutta turvaavalla tavalla.
5. Laaditaan selvitys saamelaislasten ja romanilasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
Eri ihmisoikeuselimet ovat suosittaneet Suomea seuraamaan ja arvioimaan saamelaislasten ja romanilasten oikeuksien toteutumista sekä parantamaan lasten oikeutta saada koulutusta ja palveluja omalla kielellään. Saamelaislasten ja romanilasten oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu yhdenvertaisesti muihin väestöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien kanssa, ja tieto heidän hyvinvoinnistaan on puutteellista. Toimenpiteessä selvitetään saamelaislasten ja romanilasten oikeuksien toteutumista ja koostetaan hyvinvointia koskeva ajantasainen tieto päätöksenteon tueksi. Selvitys tulee toteuttaa yhdessä sidosryhmien sekä lasten ja nuorten kanssa.
6. Laaditaan koulutuspaketti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä sateenkaariperheistä ammattilaisille.
Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret kokevat usein muita enemmän kiusaamista ja syrjintää, ja lasten ja nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on suuri merkitys heidän hyvinvointinsa kannalta. Tällä hetkellä ammattilaisilla ei kuitenkaan ole aina riittävästi tietoa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten asemasta. Toimenpiteessä valmistetaan koulutuspaketti aiheesta lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten käyttöön.
- Verkkosivusto on julkaistu suomeksi (thl.fi) ja ruotsiksi (thl.fi).
- Toimenpiteessä laadittava koulutuspaketti koostuu lisäksi lapsistrategian toimenpide 26:n kanssa laadittavasta verkkokoulutuksesta.
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen
7. Laaditaan valtakunnallinen toimenpideohjelma luvattomasti sijaishuoltopaikasta poistumisten ennaltaehkäisyyn, luvattoman poissaolon aikaiseen toimintaan sekä jälkityöhön.
Lastensuojelulaitoksista luvattomasti poistuneet nuoret ovat suuressa riskissä joutua muun muassa ihmiskaupan uhreiksi tai muuten hyväksikäytetyiksi. Selvitysten perusteella tiedetään myös, että karkumatkalla olevat nuoret ovat alttiita päätymään rikoksen uhriksi tai tekemään itse rikoksia. Tämän monimuotoisen ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sektorirajat ylittävää työskentelyä ja tiivistä yhteistyötä eri ammattilaisten ja viranomaisten sekä nuorten ja heidän perheidensä kesken. Siksi on perusteltua laatia valtakunnallinen toimenpideohjelma, johon kootaan käynnissä oleva työ toimintakäytäntöjen selkiyttämiseksi sekä selkeät ja yhteneväiset toimintaohjeet eri viranomaisten toiminnalle.
- Toimenpiteen yhteydessä järjestetään pyöreän pöydän keskustelu 17.3., jonka aiheena on luvattomat poissaolot sijaishuoltopaikasta.
8. Laaditaan ajantasainen selvitys sijaishuollossa tapahtuvasta kaltoinkohtelusta.
Sijaishuollon tulee turvata lapselle väkivallaton kasvuympäristö. Sijaishuollossa tapahtuvaa kaltoinkohtelua on selvitetty menneisyyteen paikantuvana ilmiönä, ja vastaavaa tietoa tarvitaan tämänhetkisestä tilanteesta. Ajantasaisen tietopohjan avulla voidaan vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvointia sekä varmistaa, ettei sijaishuolto tuota lisää kaltoinkohtelun ja väkivallan kokemuksia. Selvityksessä on syytä jäsentää kaltoinkohtelua ilmiönä nykyhetken sijaishuollossa sekä mallintaa trauma- ja väkivaltatietoista sijaishuoltoa. Selvitystyö tulee kytkeä jo meneillään olevaan väkivallan vastaiseen työhön, kuten Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelman toimeenpanoon ja Barnahus-työhön.
- Selvitys julkaistaan kevään 2023 aikana.
9. Toteutetaan lastensuojelun käsikirja lapsille ja nuorille.
Lastensuojelussa on todettu paikoittain suuria puutteita, eivätkä lapset aina ole tietoisia oikeuksistaan tai oikeusturvakeinoistaan. Toimenpiteessä suunnitellaan ja luodaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Lastensuojelun käsikirja -sivuston yhteyteen erityisesti lastensuojelun asiakkaana oleville nuorille oma www-sivustonsa. Suunnitellun sivuston sisältö perustuu Lastensuojelun käsikirjassa olevaan tietoon, ja tieto muotoillaan ja esitetään sivustolla erityisesti yläkouluikäisille nuorille sopivalla tavalla. Sivustoa markkinoidaan lasten ja nuorten käyttämillä kanavilla sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä.
Tuotetaan verkko-opas autismikirjon lasten kanssa työskenteleville.
Opas sisältää tietoa siitä, miten ammattilaiset sekä myös päättäjät, lasten läheiset ja perheenjäsenet voivat vaikuttaa siihen, että kaikkien, myös autismikirjon lasten oikeudet toteutuvat tulevaisuudessa. Oppaasta saa luotettavaa tietoa autismista, mahdollisista tukimuodoista ja hyvästä kohtaamisesta. Autismiopas on tärkeä ja laajasti toivottu lisä lapsistrategian toimeenpanoon. Se edistää ja vahvistaa lapsistrategian linjausten ja periaatteiden toteutumista erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta.
Toimenpiteen eteneminen
Lasten suojelu väkivallalta
10. Toteutetaan lapsiuhritutkimus.
Lasten suojelu väkivallalta edellyttää tietoa heidän väkivaltakokemuksistaan. Varsinainen lapsiuhritutkimus on toteutettu viimeksi vuonna 2013, ja sen jälkeen asiaa on kartoitettu osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyä. Lasten ja nuorten kokema väkivalta on osin muuttunut koronakriisin myötä, ja siksi varsinainen lapsiuhritutkimus on tarpeen kokonaiskuvan saamiseksi ilmiöstä. Tutkimuksen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
11. Toteutetaan opas ja koulutuskokonaisuus vaativista erotilanteista ja eron jälkeisestä väkivallasta.
Parlamentaarinen komitea korosti lapsistrategian linjauksissa väkivallan varhaisen tunnistamisen ja siihen puuttumisen merkitystä. Lähisuhdeväkivallalla ja sen todistamisella on merkittäviä vaikutuksia lapsen kehitykseen, ja väkivalta ulottuu usein myös vanhempien eron jälkeiseen aikaan. Vaativat erotilanteet ovat myös jo itsessään haitallisia lasten hyvinvoinnille. Toimivia työmuotoja on tunnistettu väkivallan vastaisessa työssä, ja on olennaista, että ne saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön. Siksi on perusteltua toteuttaa opas ja koulutuskokonaisuus lapsia kohtaavien ammattilaisten osaamisen ja valmiuksien tehostamiseksi.
Lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut
12. Laaditaan toimintasuunnitelma päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseksi.
Päihdehaitat kasautuvat entistä selkeämmin pienelle osalle lapsia ja nuoria, ja lasten ja nuorten päihdepalvelut on järjestetty valtakunnallisesti hyvin hajanaisesti. Päihteillä oireilevia nuoria kohdataan esimerkiksi nuorisoasemilla, lastensuojelussa, opiskeluhuollossa ja etsivässä nuorisotyössä. Systemaattiset, lapsilähtöiset tuki- ja kuntoutuspolut vakavasti päihteillä oireileville lapsille ja nuorille kuitenkin usein puuttuvat kokonaan. Uudistetun päihdestrategian linjaukset tulee ulottaa mahdollisimman vaikuttavasti lasten ja nuorten tukemiseen, jotta päihteillä oireilevien lasten ja nuorten oikeus tarvitsemaansa tukeen toteutuu laadukkaasti, systemaattisesti ja alueellisesti tasa-arvoisesti.
13. Lisätään lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuutta kehittämistarpeiden kartoittamisella ja hyvien käytäntöjen ja osaamisen tukemisella.
Lasten ja nuorten mielenterveystyön sekä mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on tällä hetkellä epäselvä. Voimassa olevassa sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännössä ei määritellä, kuka perustasolla vastaa palveluista ja hoidosta ja niiden yhteensovittamisesta. Lasten hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen pysäyttäminen vaatii mielenterveystyön kokonaisuuden ja sosiaalihuollon toimenkuvien ja yhteistyön selkiyttämistä. Toimenpiteessä tunnistetaan ja kootaan tieto siitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, toimenkuviin ja resursointiin liittyviä kehittämis- ja tarkennustarpeita palveluissa nousee esiin, ja tuetaan tunnistettujen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja osaamisen ylläpitoa tulevilla hyvinvointialueilla.
14. Toteutetaan kehittämishanke palveluiden saavutettavuudesta lapsille ja nuorille.
Palveluiden saavutettavuus on olennaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Olemassa olevan tiedon koontia ja tietoaukkojen täyttämistä kuitenkin tarvitaan, jotta lasten ja nuorten kokemukset palveluista, niiden saavutettavuudesta ja laadusta saadaan huomioitua palvelujen kehittämisessä lähivuosina. Samalla on tärkeää varmistaa, että lapset ja nuoret saavat konkreettisesti tietoa eri palveluista ja mahdollisista avun kanavista. Selvitystyön perusteella tunnistetaan palvelujen saavutettavuuteen ja laatuun liittyvät ongelmakohdat lasten ja nuorten näkökulmasta, ja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden.
15. Laaditaan yhtenäinen toimintamalli ensitiedon antamiseen.
Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden, vammaisuuden tai kehovariaation. Tutkimuksissa on todettu, että sillä, miten ensitieto annetaan, on suuri merkitys vanhempien ja lapsen suhteeseen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhemmat tarvitsevat tietoa lapsen vammasta, sairaudesta tai kehovariaatiosta sekä siitä, miten lapsen kehitystä parhaiten tuetaan. Perheen ja ammattilaisten yhteistyölle luodaan pohja ensitiedon antamisen yhteydessä. Ensitiedon antamiseen tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessaan. Kun lapsen ja perheiden palvelut koordinoidaan ja integroidaan alusta lähtien lasta ja perhettä aidosti hyödyttäväksi kokonaisuudeksi, vahvistetaan lasten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa ja osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia.
Varhaiskasvatus ja koulutus
16. Laaditaan varhaiskasvatukseen ja kouluun ajantasaiset oppituntipaketit lapsistrategiasta ja lasten oikeuksista.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtion varmistamaan, että lapset ja nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan, ja järjestötoimijat ovat tehneet erinomaista työtä oppimateriaalien tarjoamiseksi eri ikäryhmien lapsille ja nuorille. Nyt on hyvä aika varmistaa oppimateriaalien ajantasaisuus ja kattavuus sopimusvelvoitteen täysimääräiseksi toimeenpanemiseksi. Myös kansallisen lapsistrategian linjaukset ja tavoitteet on syytä sisällyttää materiaaliin, ja materiaalin saavutettavuus sekä soveltuvuus eri ikäisille lapsille tulee varmistaa.
- Opetushallitus järjestää Lapsen oikeuksien sivuston julkistamiswebinaarin torstaina 2.2.2023 klo 16-17.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä linkistä (Opetushallitus.fi).
17. Toteutetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankekokonaisuus.
Oikeusministeriössä ja opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla oleva demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihanke auttaa toteuttamaan lapsistrategian linjauksia sekä strategian visiota. Molemmissa painotetaan lasten osallisuutta sekä sitä tukevaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta lasten kehityksessä ja kasvussa aktiiviseen kansalaisuuteen ja täysimittaiseen yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Tämä pilottihanke on sidottava lapsistrategian toimeenpanoon ja sille on varmistettava riittävät resurssit.
Perheen riittävä toimeentulo sekä työn ja perheen yhteensovittaminen
18. Toteutetaan hanke lasten osallisuuden vahvistamiseksi sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa.
Vireillä olevan sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvauudistuksella on merkittäviä vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen, ja heidät tulee ottaa mukaan nyt tehtävään valmistelutyöhön. Tämä toteutetaan vaiheittain ensin lapsille ja nuorille suunnatulla tietopaketilla, jonka valmistelussa huomioidaan saavutettavuus sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten asema, ja sen jälkeen laajalla kuulemis- ja osallistamiskierroksella. Kokonaisuutena hankkeella turvataan lasten osallisuuden toteutuminen sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa sekä varmistetaan tältä osin riittävä tietopohja valmistelun tueksi.
19. Toteutetaan vaikuttamiskampanjat yksityisen sektorin toimijoiden ja julkisen sektorin kanssa työn ja perheen yhteensovittamisesta.
Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi edellyttää joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista ja lapsi- ja perhemyönteistä työelämää. Samalla kuin jo käynnissä oleva työ esimerkiksi perhevapaauudistuksen parissa parantaa edellytyksiä työn ja perheen yhteensovittamiselle, myös yksityisen sektorin toimijoilla sekä julkisen sektorin työnantajilla on tärkeä rooli. Toimenpiteessä toteutetaan vaikuttamis- ja viestintäkampanjat yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden sekä julkisen sektorin kanssa. Kampanjoilla levitetään hyviä käytäntöjä ja vahvistetaan ymmärrystä perheiden moninaisuudesta ja lapsi- ja perheystävällisestä työelämästä koko yhteiskunnan asiana.
Lasten läheis- ja vertaissuhteet
20. Toteutetaan sivusto lapsiin ja nuoriin kohdistuvan kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän, väkivallan, vihapuheen ja syrjinnän vastaiselle työlle.
Kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, väkivalta, vihapuhe ja syrjintä vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten arjen hyvinvointiin. Nämä ilmiöt kietoutuvat yhä useammin digitaalisiin ympäristöihin, ja apua niihin haetaan samoin kasvavasti myös verkon kautta. Toimenpiteessä kootaan yhteen olemassa olevat materiaalit sekä laaditaan uusia tukimateriaaleja kiusaamiseen ja muihin lapsille ja nuorille haitallisiin ilmiöihin puuttumiselle. Sivusto toteutetaan Opetushallituksen www-sivuston alla ja sen laatimisessa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Materiaalien kehittämisessä osallistetaan lapsia ja nuoria sekä järjestöjä, vanhempia ja muita lasten läheisiä sekä kasvatus- ja koulutusalan henkilöstöä.
- Opetushallitus järjestää #EiKaikelleVäkivallalle -sivuston julkistamiswebinaarin torstaina 26.1.2023 klo 12-15.oo. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä linkistä (Opetushallitus.fi)
21. Toteutetaan poikkihallinnollisesti tutkimushanke syrjäytymisvaarassa olevien ja osattomien lasten ja nuorten tilanteen selvittämiseksi.
Syrjäytymisvaarassa olevien ja osattomien nuorten turvallisuuspääoma voi olla vähäistä, jolloin he eivät osaa hakea tai saa apua haasteisiinsa. Turvallisuuspääoman vahvistamisella nuori pystyy tunnistamaan paremmin erilaisiin turvallisuusuhkia ja reagoimaan niihin: hakemaan ja pyytämään apua, välttämään riskikäyttäytymistä, tietämään apua olevan saatavilla ja tunnistamaan aikuisten ongelmallista käyttäytymistä.
Tätä turvallisuuspääomaa edistetään yhtenä sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistyöryhmän painopistealueista. Sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä tutkimushankkeessa kootaan yhteen kohderyhmäkohtaista tutkimustietoa ja luodaan menetelmä, jolla voidaan pitkäjänteisesti seurata syrjäytymisvaarassa olevien ja osattomien nuorten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Tämä työ on vaikutuksellinen tapa vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksia käytännössä ja siksi se on syytä sitoa yhteen kansallisen lapsistrategian toimeenpanon kanssa.
Lasten vapaa-aika ja harrastukset
22. Kartoitetaan keinoja lisätä harrastustoiminnan toimijoiden pedagogista osaamista sekä tietämystä lapsen oikeuksista ja lasten kehityksestä ja ikävaiheista.
Vapaa-aika ja harrastukset ovat tärkeitä lasten arjen osia, ja lasten harrastustoiminnan toimijoilla on suuri merkitys lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiselle. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tarpeen toteuttaa selvitys, jossa kartoitetaan keinoja lisätä toimijoiden pedagogista osaamista sekä tietämystä lapsen oikeuksista ja lasten kehityksestä ja ikävaiheista. Työtä tuetaan viestinnällä ja yhteistyöllä harrastustoiminnan toimijoiden kanssa.
23. Toteutetaan pilotti etsivästä harrastustoiminnasta ja nuorisotyön yhteistyömallista harrastamisen Suomen mallissa yhteistyössä kuntien kanssa.
Harrastamisen Suomen malli tukee kaikkien lasten oikeutta myönteiseen tulevaisuuteen ja heidän osallisuuttaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Jos osa lapsista jää tässäkin mallissa huomiotta ja kuulematta, se heikentää heidän mahdollisuuksiaan kiinnittyä toimintaan ja harrastamiseen ja saattaa lisätä kasautuvaa syrjään jäämistä tai rikoksilla ja päihteillä oireulua. Tässä pilotissa kokeillaan, vahvistetaan ja mallinnetaan etsivää harrastustoimintaa yhdessä nuorisotyöntekijäresurssin kanssa kuntatasolla ja tavoitetaan siten kohderyhmää, joka helposti muutoin jää harrastusten ulkopuolelle. Pilotti auttaa selvittämään haavoittuvassa asemassa olevien lasten kynnyksiä harrastamiseen ja mallintamaan tapoja, joilla lasten ja nuorten kannustaminen sekä sosiaalinen vahvistuminen toteutuisi harrastustoimijoiden työssä nykyistä vahvemmin.
Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi
24. Tuotetaan kattava tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen.
Kansallisen lapsistrategian toimeenpanon seurantaan tarvitaan lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia mittareita. Aiemmin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit on koottu yhteen opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa vuonna 2011, ja Tilastokeskus on julkaissut vuonna 2007 kokoomateoksen Suomalainen lapsi. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa on kartutettu edelleen viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tieto on osin pirstaleista ja sitä voi olla vaikeaa hyödyntää päätöksenteon tukena lapsistrategian tavoitteiden mukaisesti.
Toimenpiteessä suunnitellaan tietokokonaisuus helpottamaan tiedon löytymistä, käyttöä ja lapsen aseman seurantaa Suomessa sekä tehdään esitys toteutettavasta tietoportaalista. Toimenpide tulee toteuttaa yhteistyössä asiantuntija- ja viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa ja siinä tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaan tietoon.
Toimenpiteen eteneminen
25. Toteutetaan selvityshanke kuntien ja hyvinvointialueiden toteumatietojen seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi sekä niiden oman lapsibudjetointityön vahvistamiseksi.
Lapsibudjetointia vuonna 2021 kehittänyt työryhmä esitti, että kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointityötä vahvistettaisiin ja että niiden talousarvioiden toteumatietojen seurantaa ja raportointia kehitettäisiin. Tämä työ on tarpeen lapsibudjetoinnin vahvistamiselle hallinnon eri tasoilla, ja se on perusteltua yhdistää kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon. Selvityshankkeessa arvioidaan, millaiset toteutusmallit ovat tarpeen työryhmän ehdotusten toteuttamiseksi, ja huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta johtuva toimintaympäristön muutos ja järjestämisvastuun siirtyminen vuonna 2023. Työ on siten kaksivaiheista, ja erityisesti lapsibudjetointityön vahvistamista tulee edistää edelleen verkostomaisella otteella järjestämisvastuun siirtymisen jälkeen.
Lasten oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoa
26. Toteutetaan lapsen oikeuksia ja erityisesti lasten osallisuutta koskeva koulutuskokonaisuus ammattilaisille.
Lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden tukemisessa, ja lapsen oikeuksien täysimääräinen ja aktiivinen toteutuminen edellyttää ammattilaisilta niiden osaamista. Tällä hetkellä lapsen oikeuksia koskevasta koulutuksesta Suomessa ovat vastanneet pääsääntöisesti kansalaisjärjestöt omana toimintanaan, mikä ei ole riittävää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi. Lapsen oikeuksien koulutusta on laajennettava kattamaan kaikki lasten ja nuorten parissa työskentelevät sekä heitä koskevia päätöksiä valmistelevat ja tekevät toimijat. Lapsistrategian toimeenpanossa toteutetaan yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa koulutuskokonaisuus, jolla vahvistetaan toimijoiden valmiuksia ja edistetään lapsen oikeuksia ja erityisesti lasten osallisuutta koskevaa osaamista Suomessa.
27. Toteutetaan kampanja, jossa lapsilta ja nuorilta kysytään ideoita heidän oikeuksiaan edistäviksi toimenpiteiksi.
Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeä arvo kansallisessa lapsistrategiatyössä. Toimeenpanossa on siksi syytä varata tilaisuus lasten ja nuorten omien ideoiden toteuttamiselle. Ideoiden kokoaminen toteutetaan eri osallistamisen keinoin, esimerkiksi sähköisellä kyselyllä tai työpajoilla. Työskentelyllä turvataan lasten ja nuorten oikeutta saada tietoa ja kootaan yhteen heidän näkemyksiään siitä, miten lapsen oikeuksien toteutumista tulisi edistää. Saatujen ehdotusten perusteella valitaan 2–6 toimenpidettä, jotka toteutetaan osana lapsistrategian toimeenpanoa.
28. Kehitetään toimintamalli tukemaan lasten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon digiraatien avulla.
Oikeusministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat kehittämässä toimintamallia nuorten osallistumisen tukemiseen yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Hankkeessa rakennetaan digitaalista osallistumisen kanavaa (”digiraati”), joka tarjoaa yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja lisää vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken.
Tämä kehittämishanke on omiaan toteuttamaan lapsistrategian linjauksia sekä strategian visiota, ja se on siksi syytä sitoa lapsistrategian toimeenpanoon. Toimenpiteessä vahvistetaan erityisesti järjestöverkoston ja -yhteistyön sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja koordinointia sekä alle 18-vuotiaille suunnattujen digiraatien fasilitointia ja viestintää.
Strategian seuranta ja arviointi
29. Kansallista lapsistrategiatyötä jatketaan hallituskauden loppuun asti tämän toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden toteutuksella sekä muulla toimintaa tukevalla työllä.
Tämän toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden toteutus muodostaa pääosan kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta kuluvalla hallituskaudella. Toimenpiteiden toteutus on järjestettävä yhteistyössä eri viranomaisten, sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa, ja sitä tulee tukea parlamentaarisella yhteistyöllä, viestintä- ja vaikuttamistyöllä sekä strategian toimeenpanon, seurannan ja arvioinnin rakenteiden vakiinnuttamisella.
30. Kansallisen lapsistrategiatyön jatkuvuus varmistetaan perustamalla kansallinen lapsistrategiayksikkö.
Parlamentaarinen komitea korosti kansallisessa lapsistrategiassa työn jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden merkitystä. Strategian tavoitteiden ja vision toteuttaminen sekä Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää, että strategian toimeenpano, seuranta ja arviointi uskotaan yli hallituskausien toimivalle strategiayksikölle.
