Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, EIS) (1950)

Tullut voimaan Suomen osalta 10.5.1990.

Euroopan ihmisoikeussopimusta pidetään yleisesti tärkeimpänä Suomea sitovana ihmisoikeussopimuksena ja sen valvontajärjestelmää tehokkaimpana ylikansallisena valvontajärjestelynä. Sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa turvataan mm. oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen, sanan-, uskonnon- ja omantunnonvapaus, yksityis- ja perhe-elämän suoja, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä oikeus koulutukseen. Sopimus ja lisäpöytäkirjat sisältävät myös kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun ja rangaistuksen sekä kuolemanrangaistuksen ja kaikkinaisen syrjinnän kiellon. Sopimuksessa ei ole nimenomaista mainintaa lasten oikeuksista, mutta sopimusta valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännöllään kehittänyt sopimukseen lapsen oikeuksien ulottuvuuden.

Sopimusteksti lisäpöytäkirjoineen

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (1996)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.8.2002.

Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia. Peruskirjassa turvatut oikeudet koskevat mm. työelämän oikeuksia, koulutusta, asumista, terveyttä ja sosiaaliturvaa. Peruskirja sisältää myös säännöksiä vammaisten henkilöiden, siirtotyöntekijöiden ja heidän perheidensä, ikääntyneiden henkilöiden ja perheellisten työntekijöiden oikeuksista. Erikseen sopimuksessa turvataan lasten ja nuorten oikeutta suojeluun työelämässä ja työhönotossa sekä oikeutta sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun sisältäen mm. tarvittavat palvelut huolenpidolle, kasvatukselle ja koulutukselle, suojelun laiminlyönniltä, väkivallalta ja hyväksikäytöltä.

Sopimusteksti

Sopimusta koskevat määräaikaisraportit ja suositukset ulkoasiainministeriön sivuilla

Eurooppalainen yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (1987)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.4.1991.

Sopimuksella perustettiin Eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT-komitea). Komitea arvioi vapautensa menettäneiden kohtelua tekemällä vierailuja mm. vankiloihin, poliisiasemille, säilöönottoyksiköihin ja psykiatrisiin sairaaloihin.

Sopimusteksti

CPT-komiteasta EN:n sivuilla englanniksi

CPT-komiteasta lyhyesti suomeksi

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (1992)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.3.1998.

Peruskirjalla pyritään vahvistamaan ja edistämään vähemmistökielten asemaa eurooppalaisten valtakielten joukossa. Peruskirjan tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan. Peruskirja ei koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieltä. Peruskirjan mukaan vähemmistönkielten käytön edistäminen on otettava huomioon mm. koulutuksessa, oikeus- ja hallintoviranomaisissa, joukkoviestimissä ja kulttuuritoiminnassa.

Sopimusteksti

Sopimusta koskevat määräaikaisraportit ja suositukset ulkoasiainministeriön sivuilla

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (1995)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.2.1998.

Puiteyleissopimuksella määritellään ohjelmaluonteisin normein ne periaatteet, jotka velvoittavat sopimusvaltioita omalla alueella suojelemaan kansallisia vähemmistöjä. Sopimus velvoittaa mm. noudattamaan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuden periaatetta kansallisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin sekä tukemaan monin eri tavoin kansallisten vähemmistöjen kulttuuria.

Sopimusteksti

Sopimusta koskevat määräaikaisraportit ja suositukset ulkoasiainministeriön sivuilla

Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla lisäpöytäkirjoineen (1997) (Bioetiikkasopimus)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.3.2010.

Sopimus käsittelee yksilön koskemattomuutta ja muita oikeuksia biologian ja lääketieteen sovellutusten alalla ja sen tarkoituksena on ilmaista biolääketiedettä koskevat tärkeimmät ihmisoikeusperiaatteet. Sopimuksen keskeiset velvoitteet koskevat terveydenhuoltopalveluiden ja niiden ammatillisuuden turvaamista, henkilön suostumusta lääketieteellisiin toimenpiteisiin, yksityiselämän suojaa ja tiedonsaantioikeutta terveyttä koskevista tiedoista, yksilön perimään liittyviä kysymyksiä, yksilön suojaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa sekä ihmisen elinten ja kudosten irrottamista elinsiirtoa varten. Sopimuksessa säännellään myös suostumuksen antamiseen kykenemättömän alaikäisen ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvista toimenpiteistä ja elinten tai kudosten irrottamisesta.

Sopimusteksti

Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta (2005)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.9.2012.

Sopimuksen tavoitteena on ehkäistä ja torjua ihmiskauppaa, suojata ihmiskaupan uhrien ihmisoikeuksia, varmistaa ihmiskaupparikosten tehokas tutkinta ja syyttäminen sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Sopimus sisältää useita erityissäännöksiä ihmiskaupan lapsiuhrien suojaamiseksi, tunnistamiseksi ja auttamiseksi.

Sopimusteksti

Täytäntöönpanon seuranta ulkoasiainministeriön sivuilla

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011)

Tullut voimaan Suomen osalta 1.8.2015.

Sopimuksen tarkoituksena on suojella, ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä saattaa tällaisen väkivallan tekijät vastuuseen. Sen tavoitteena on luoda yhtenäiset ja kattavat toimintaperiaatteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, väkivallan uhrien suojelemiseksi ja tekijöiden vastuuseen saattamiseksi. Sopimus velvoittaa valtioita puuttumaan kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin kuten henkiseen, ruumiilliseen ja seksuaalisen väkivaltaan, vainoamiseen, seksuaaliseen häirintään, pakkoavioliitoihin ja naisten/tyttöjen sukuelinten silpomiseen. Sopimus huomioi myös, että perheväkivalta voi kohdistua miehiin tai lapsiin. Erikseen sopimuksessa korostetaan naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan lapsiuhrin ja lapsitodistajan suojelua ja tukea sekä velvoitetaan toteuttamaan väkivallan kohteeksi joutuneille naisuhreille ja heidän lapsilleen naisille tarkoitettuja erityistukipalveluja ja turvakoteja.

Sopimusteksti