YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen kahden ensimmäisen valinnaisen pöytäkirjan toteutumista sopimusvaltioissa sitä varten luodun raportointijärjestelmän avulla. Raportointi toteutuu tietyin määräajoin ja tiettyä monivaiheista prosessia noudattaen. Prosessi sisältää kirjallisten raporttien käsittelyn lisäksi Genevessä järjestettäviä suullisia kuulemistilaisuuksia.

Määräaikaisraportointijärjestelmän avulla komitean on tarkoitus saada mahdollisimman kattava käsitys sopimuksen noudattamisesta ja sopimuksen noudattamiseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista sopimusvaltiossa. Jotta tämä toteutuisi, komitea toivoo saavansa kansalaisyhteiskunnan ja lasten näkemyksiä vaihtoehtoisten raporttien muodossa. Komitea myös kuulee sopimusvaltion hallituksen edustajien lisäksi muita toimijoita, kuten lapsia ja kansalaisjärjestöjä.

Artiklan 44 ensimmäisen kohdan mukaan sopimusvaltioiden tulee raportoida komitealle ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluessa siitä, kun yleissopimus on tullut voimaan kyseisessä valtiossa. Sen jälkeen raportointi tapahtuu pääasiassa viiden vuoden välein.Komitea on antanut sopimuskohtaisia ohjeita koskien määräaikaisraportin muotoa ja sisältöä. Raporttien on vastattava näitä ohjeita.

Ensimmäistä raporttia (eng. initial report) koskeva ohjeistus (CRC/C/5)

Määräaikaisraportointia (eng. periodic report) koskeva kolmas päivitetty ohjeistus (CRC/C/58/REV.3)

Komitea valvoo ja seuraa kahden ensimmäisen valinnaisen pöytäkirjan toteumista ja täytäntöönpanoa sopimusvaltioissa siten, että pöytäkirjan/pöytäkirjat ratifioineiden valtioiden on toimitettava komitealle ensimmäisellä kerralla erillinen raportti yleissopimuksen valtion raportista. Tämän jälkeen sopimusvaltiot raportoivat pöytäkirjojen toteutumisesta yleissopimuksen määräaikaisraportoinnin yhteydessä.

Ensimmäisen valinnaisen pöytäkirjan raportointia koskeva ohjeistus (CRC/C/OPAC/2)

Toisen valinnaisen pöytäkirjan raportointia koskeva ohjeistus (CRC/C/OPSC/2)

Sopimusvaltion raportissa kerrotaan lapsen oikeuksien toteutumisesta kyseisessä maassa, mahdollisista vaikeuksista täyttää sopimuksen velvoitteita sekä ajankohtaista tietoa ja tilastotietoa kattavan kuvan tuottamiseksi. Tämä tarkoittaa myös sopimuksen toimeenpanon puutteiden tunnistamista ja niistä kertomista komitealle. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että valtion raportti tulisi valmistella laajasti eri tahojen kanssa. Valtion raportin lisäksi komitea toivoo erillisiä vaihtoehtoisia raportteja sopimusvaltioiden riippumattomilta ihmisoikeustoimijoilta ja kansalaisjärjestöiltä mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi. Lasten näkemykset tulee saattaa saattaa myös komitean tietoon esimerkiksi kirjallisen raportoin muodossa tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Komitean antamassa yleiskommentissa nro 12 käsitellään lasten osallisuutta ja aktiivisen roolin turvaamista.

Komitea julkaisee sopimusvaltioiden määräaikaisraportit maakohtaisesti.

Child Rights Connect julkaisee vaihtoehtoiset raportit verkkosivuillaan, ellei raportti ole salainen.

Komitea valitsee keskuudestaan raportoijan jokaisen valtion raportin käsittelyä varten. Käsiteltyään raportin, komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset (eng. concluding observations). Seuraavalla raportointikierroksella sopimusvaltion on raportoitava siitä, miten se on ottanut huomioon ja toimeenpannut komitean aiemmin antamat suositukset.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 42 artikla velvoittaa sopimusvaltioita saattamaan yleissopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti. Yleisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevassa yleiskommentissa nro 5 korostetaan 42 artiklan tärkeyttä. Komitea toteaa, että jos lasten vanhemmat sekä muut lasten kanssa tekemisissä olevat aikuiset eivät ymmärrä yleissopimuksen velvoitteita, yleissopimuksessa vahvistetut oikeudet jäävät hyvin todennäköisesti toteutumatta useiden lasten osalta.

Lähdemateriaaleja

Hakalehto-Wainio, Suvianna (2014) Lasten oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa. Teoksessa Timo Koivurova & Elina Pirjatanniemi (toim.) Ihmisoikeuksien käsikirja. Helsinki: Tietosanoma, 133-164.

UNICEF (2011) Lapsen oikeuksien käsikirja. Helsinki: Edita.

Määräaikaisraportoinnin vaiheet

Raportointikierros käynnistyy, kun sopimusvaltio toimittaa komitealle valtion määraikaisraportin. Tieto tästä ajankohdasta on kirjattu edelliseltä kierrokselta annettuihin päätelmiin ja suosituksiin. Sen jälkeen komitealle toimitetaan vaihtoehtoiset raportit. Komitea järjestää suljetun kuulemistilaisuuden, johon kutsutaan edustajia muun muassa UNICEFista, kansalaisjärjestöistä, riippumattomia ihmisoikeustoimijoita ja muista hallituksen ulkopuolisista ja vaihtoehtoisen raportin komitealle toimittaneista tahoista. Myös lapsia ja nuoria on mahdollista kutsua kuultaviksi. Tässä kuulemistilaisuudessa voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia kysymyksiä komitea tulee esittämään hallituksen edustajille. Seuraavassa vaiheessa komitea lähettää sopimusvaltioille tarkentavia kysymyksiä sisältävän asialistan (eng. List of Issues, LOIs). Sopimusvaltio vastaa esitettyihin kysymyksiin kirjallisesti (eng. Replies to LOIs) komitean esittämään määräaikaan mennessä. Sen jälkeen komitea suorittaa hallituksen kuulemisen julkisessa tilaisuudessa. Kuulemisen jälkeen komitea laatii päätelmät ja suositukset. Sopimusvaltion tehtävänä on saattaa nämä päätelmät ja suositukset laajasti eri tahojen tietoon ja toimeenpanna saadut suositukset.

Komitealla ei ole velvoittavaa seurantamekanismia sopimusvaltioille annettujen päätelmien ja suositusten seurantaan. Sopimusvaltion hallituksen vastuulla on toimeenpanna saadut suositukset.

Lähteet ja lue lisää

Hakalehto-Wainio, Suvianna (2014) Lasten oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa. Teoksessa Timo Koivurova & Elina Pirjatanniemi (toim.) Ihmisoikeuksien käsikirja. Helsinki: Tietosanoma, 133–164.

UNICEF (2011) Lapsen oikeuksien käsikirja. Helsinki: Edita.

Ulkoasiainministeriön esite koskien YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräaikaisraportointia.

Määräaikaisraporttien sisällöstä

Lapsen oikeuksien komitean määräaikaisraportoinnin ohjeissa ”Treaty-specific guidelines regarding the form and content of periodic reports to be submitted by States parties under article 44, paragraph 1 (b), of the Convention on the Rights of the Child” (CRC/C/58/Rev.3) on tehty seuraava jaottelu sopimuksen velvoitteiden osalta:

1. Täytäntöönpanon yleiset toimenpiteet: artiklat 4, 42 ja 44 kappale 6, yleiskommentit 2, 5 ja 16

2. Lapsen määritelmä: artikla 1

3. Yleiset periaatteet: artiklat 2, 3, 6 ja 12, yleiskommentit 14, 12 ja 11

4. Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet: artiklat 7, 8, 13–17

5. Lapseen kohdistuva väkivalta: artiklat 19, 24 kappale 3, 28 kappale 2, 34, 37 (a) ja 39, yleiskommentit 8, 13 ja naisten oikeuksien komitean / lapsen oikeuksien komitean yhteinen yleiskommentti ”Joint general recommendation/general comment No. 31 of the Committee on the Elimination of Discrimination against Women and No. 18 of the Committee on the Rights of the Child on harmful practices” (CEDAW/C/GC/31/CRC/C/GC/18).

6. Perheympäristö ja sijaishuolto: artiklat 5, 9 – 11, 18 kappaleet 1 ja 2, 20, 21, 25, 27 kappale 4, yleiskommentti 7 ja sijaishuollon ohjeet (A/RES/64/142)

7. Vammaiset lapset, perusterveys/perusterveydenhuolto ja hyvinvointi/sosiaaliturva: artiklat 6, 18 kappale 3, 23, 24, 26, 27 kappale 1 – 3, 33, yleiskommentit 3, 4, 9 ja 15

8. Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuri: artiklat 28 – 31, yleiskommentit 1, 7, 9, 11 ja 17

9. Erityiset suojelutoimet/turvaamistoimenpiteet: artiklat 22, 30, 32, 33, 35, 36, 37(b) – (d), 38 – 40, yleiskommentit 6, 10 ja 11