Suomi raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle

YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa ja valvoo sitä, kuinka lapsen oikeudet eri maissa toteutuvat. Suomi raportoi komitealle määräajoin lapsen oikeuksien tilasta ja siitä, millaisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Myös lapsiasiavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies sekä kansalaisjärjestöt antavat oman raporttinsa.   

Raportoinnin jälkeen komitea antaa valtiolle päätelmiä ja suosituksia siitä, miten lasten asemaa tulisi parantaa. Valtion tulee taas seuraavassa määräaikaisraportissaan vastata, miten se on edistänyt komitean esille ottamia asioita. Lapsijärjestöt hyödyntävät näitä suosituksia vaikuttamistyössään.   

Suomen viides raportti jätettiin vuonna 2019. Valtio on komitean kuultavana keväällä 2023, minkä jälkeen komitea antoi Suomea koskevat päätelmät ja suositukset.

Valtioiden määräaikaisraporttien käsittelyn lisäksi lapsen oikeuksien komitea antaa myös yleiskommentteja, joissa se tulkitsee lapsen oikeuksien sopimusta ja antaa valtioille ohjeita sopimuksen täytäntöönpanoon. Lapsiasiavaltuutettu on käännättänyt yleiskommentteja suomeksi (lapsiasia.fi).  

Lue lisää lapsen oikeuksien seurannasta ja raportoinnista. 

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen toteutumisen valvonta ja täytäntöönpanon jatkuva seuranta on tärkeää, jotta saadaan ajanmukaista tietoa lasten asemasta yhteiskunnassa ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta sopimusvaltioissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo kansainvälisesti YK:n lapsen oikeuksien komitea (englanniksi, ohchr.org). Vastuu sopimuksen täytäntöönpanosta kansallisella tasolla on sopimusvaltioiden hallituksilla. Sopimusvaltiot ovat velvollisia raportoimaan tietyin määräajoin sopimuksen toteutumisesta lapsen oikeuksien komitealle. Tämän kansainvälisen määräaikaisraportointimekanismin lisäksi tarvitaan kansallisia menettelyitä, joilla huolehditaan lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumisesta sopimusvaltioissa.

Lapsiasiavaltuutetun työn perusta on lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi) on itsenäinen valtion viranomainen, joka on perustettu eduskunnan säätämällä lailla (finlex.fi). Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä päätöksenteon ja lainsäädännön tasolla. Hän toimii yhteistyössä toisten viranomaisten, järjestöjen, lapsitutkimuksen sekä muiden lapsiasioita käsittelevien tahojen kanssa. Pyrkimyksenä on myös parantaa lapsipolitiikan toimijoiden keskinäistä koordinaatiota. Sekä lapsiasiavaltuutettu että eduskunnan oikeusasiamies (oikeusasiamies.fi) valvovat lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista Suomessa ja antavat oman, valtion määräaikaisraporttia (um.fi) täydentävän raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle.

Lapsen oikeuksien sopimukseen liitetty kolmas valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilövalitusmenettelyn. Tämä tarkoittaa, että kyseisen pöytäkirjan ratifioineista maista tulevat ja mahdollisia oikeudenloukkauksia koskevat valitukset voidaan saattaa lapsen oikeuksien komitean käsiteltäviksi. Valitusmenettelyä koskeva valinnainen pöytäkirja (pdf) on tullut Suomen osalta voimaan 12.2.2016 (valtioneuvosto.fi).

Lapsen oikeuksien sopimuksen 45 artiklan mukaan erityisjärjestöillä, UNICEFilla ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 5 (pdf, kohdat 56–59)  selkeytetään sopimukseen liittyvää yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kansalaisyhteiskunnan roolista löytyy tietoa myös lapsen oikeuksien komitean 22. istuntokaudellaan vuonna 1999 antamasta ohjeesta (pdf) liittyen kumppaneiden (kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten asiantuntijoiden) osallistumiseen lapsen oikeuksien komiteaan kuuluvaan istuntokautta  valmistelevaan työryhmään. Lisäksi asiassa kannattaa tutustua myös komitean 10th Anniversary Commemorative Meeting -mietintöön (pdf).

Lisätietoa: