Lapsivaikutusten arviointi

Lapsen etuun ja lapsen oikeuksien toteutumiseen liittyy olennaisena osana lapsivaikutusten arviointi (Child-rights impact assessment). Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että lapsen etua harkitaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Päätökset voivat koskea esimerkiksi lainsäädäntöä, budjettia tai politiikka- ja toimenpideohjelmia. Arvioinnin kohteena olevat vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Vaikutusten arviointi voi kohdistua lapsiin yleisesti tai jos päätöksenteko koskee esimerkiksi tiettyä lapsiryhmää, on arvioitava päätöksen vaikutuksia juuri kyseisen lapsiryhmän osalta. Arvioinnin kohteena tulee olla toimien sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin vaikutukset lapsiin.Vaikutusten arviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun ja parhaan ratkaisun löytämisen.

Lapsen oikeuksien sopimus ja sen valinnaiset pöytäkirjat tarjoavat lähtökohdan lapsivaikutusten arvioinnille. Komitea on korostanut, että erityisesti tulisi varmistaa, että arviointi perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteisiin, jolloin esimerkiksi yhdenvertaisuuden näkökulmasta (2 artikla) on pohdittava muun muassa sitä, miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiryhmiin ja vastaa erilaisiin, eri elämäntilanteessa olevien lasten tarpeisiin.

Vaikutusten arviointia voidaan pitää työkaluna, jonka avulla kyetään lasten ja perheiden kannalta parempiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Lapsivaikutusten arvioinnilla tuodaan lisää tietoa päätöksenteon taustaksi, selkeytetään päätöksentekoprosessia, parannetaan toiminnan vaikuttavuutta ja lisätään myös päätöksenteon avoimmuutta ja moniarvoisuutta. Komitea on esittänyt, että sopijavaltiot voivat kehittää erilaisia menettelytapoja ja -käytäntöjä vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen. Vaikutusten arviointi itsessään voisi perustua lapsilta, kansalaisyhteiskunnalta, asiantuntijoilta, asianomaisilta ministeriöiltä, tieteellisistä tutkimuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä kokemuksista saatuun palautteeseen ja tietoon.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ymmärtää prosessiluonteisena, jolloin eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. Lapsivaikutusten arviointi voidaan tehdä kolmessa vaiheessa: ennakkoarviointina, prosessiarviointina ja seuranta-arviointina. Ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan suunnitteilla olevien päätösten, toimepiteiden tai ohjelmien vaikutusten arviointia ennen niiden toteuttamista. Prosessiarvioinnissa vaikutuksia ja toimeenpanoa analysoidaan päätöksen tai toimenpiteen toteutuksen yhteydessä. Seuranta-arviointi tarkoittaa aikaisemmin tehdyn päätöksen, toimenpiteen tai ohjelman vaikutusten seurantaa. Tarkastelun kohteena ovat sekä välittömät että välilliset vaikutukset.

Lapsivaikutusten arvioinnissa keskeistä on, että siinä otetaan huomioon lasten ja nuorten oma näkökulma aikuisten näkökulman lisäksi. Lapset ja nuoret tulisi ottaa mukaan jo heitä koskevien uudistusten ja päätösten suunnitteluvaiheessa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia.

Lähteet ja lue lisää

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten ennakkoarviointi (Esa Iivonen ja Kirsi Pollari 20.10.2016)

Yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta)

General comment No. 16 (2013) on State obligations regarding the impact of the business sector on children’s rights, kohdat 78-81.

Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (UNICEF, pdf)

Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa –Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015)

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi säädösvalmistelussa Opas luonnos.

Säädösehdotusten vaikutusten arviointi -Ohjeet. (Oikeusministeriön julkaisuja 2007:6)

Outi Slant& Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL:ntutkimustiedonantoja 122, 2013)

Salme Sundquist & Leena Oulasvirta(toim.): Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011)

Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun –Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011)

Kirsi Alila, Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia

Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen

Henna Pajulammi (2014): Lapsi, oikeus ja osallisuus.

Tuomas Kurttila: Lapsivaikutusten arviointi julkisessa hallinnossa. Nurmi, Suvielise (toim.): Näyn & kuulun. Lapsen etu ja osallisuus. Lasten keskus Oy. Helsinki, 2011.

Lapsivaikutusten arviointi (THL)

Lapsivaikutukset.fi

Child Impact Assessments (2001). Swedish Experience of Child Impact Analyses as a tool for implementing the UN Convention on the Rights of the Child.

Children’s rights impact assessment

Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä

Eriarvoistuva lapsuus Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014

Julkinen talous ja ja lapsen oikeudet (Unicef)

Väestölähtöinen budjetointi ja vaikutusten arviointi (Lapsiasiavaltuutettu)

Report of the Special Rapporteur on the right to food