Valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta

Pöytäkirja velvoittaa sopimusvaltioita kieltämään lasten myynnin sekä lasten hyväksikäytön prostituutiossa tai pornografiassa. Pöytäkirjassa lasten myynnillä tarkoitetaan tekoa tai liiketointa, jolla henkilö tai henkilöryhmä luovuttaa lapsen toiselle henkilölle tai henkilöryhmälle palkkiota tai muuta etuisuutta vastaan. Lapsiprostituutiolla tarkoitetaan lapsen käyttöä seksuaaliseen toimintaan palkkiota tai muuta etuisuutta vastaan. Lapsipornografialla tarkoitetaan todelliseen tai simuloituun seksuaaliseen toimintaan osallistuvan lapsen esittämistä millä tahansa tavalla tai lapsen sukupuolielinten esittämistä pääasiassa seksuaalisessa tarkoituksessa.

Pöytäkirja sisältää myös määräyksiä rikoslainsäädännön ja tuomiovallan ulottuvuudesta, rikoksentekijän luovuttamisesta ja valtioiden välisestä yhteistyöstä. Lisäksi pöytäkirjassa käsitellään pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten tekemiseen käytettyjen esineiden ja rikosten tuottaman hyödyn takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista. Pöytäkirja sisältää myös määräyksiä lapsiuhrien oikeuksien ja etujen suojelemisesta rikosoikeudenkäynnin aikana. Pöytäkirjassa ei ole mainintaa varaumien tekemisestä.
Pöytäkirjan tavoitteena on tehostaa sopimusvaltioiden toimenpiteitä, joilla suojellaan lapsia myynniltä, lapsiprostituutiolta ja lapsipornografialta. Relevantteja tässä yhteydessä ovat erityisesti artiklojen 1, 11, 21, 32, 33, 34, 35 ja 36 täytäntöön paneminen.

Hallituksen esitys eduskunnalle lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Lasta suojaavat myös kansainväliset ihmiskauppaa torjuvat sopimukset – sekä maailmanlaajuinen YK:n sopimus että alueelliset eurooppalaiset sopimukset (sekä Euroopan Neuvostolla että EU:lla on ihmiskauppaa koskevat sopimukset). Myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n pakkotyötä torjuvat sopimukset ulottuvat osittain ihmiskauppaan. Suomen lainsäädännössä ihmiskaupasta on säädetty rikoslaissa, ja ihmiskaupan uhrin asemasta ja auttamisesta on puolestaan säädökset ulkomaalaislaissa ja vastaanottolaissa (eli kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa).

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen YK:n yleissopimukseen eli ns. Palermon sopimukseen liittyy ihmiskauppaa sääntelevä lisäpöytäkirja vuodelta 2000. Suomi ratifioi lisäpöytäkirjan vuonna 2004 (SopS 20/2004 ja SopS 71/2006). Lisäpöytäkirja sisältää ensimmäisen laajan, kansainvälisen määritelmän ihmiskaupalle:
1) ”ihmiskauppa” tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen;
2) ihmiskaupan uhrin suostumuksella tämän artiklan a kohdassa tarkoitettuun hyväksikäyttöön ei ole merkitystä, kun sen saamiseksi on käytetty jotakin a kohdassa mainittua keinoa;
3) lapsen värväys, kuljetus, siirtäminen, kätkeminen tai vastaanottaminen hyväksikäyttötarkoituksessa katsotaan ”ihmiskaupaksi” myös silloin, kun siihen ei liity mitään tämän artiklan a kohdassa mainittua keinoa;
4) ”lapsi” tarkoittaa alle 18-vuotiasta henkilöä.

Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui voimaan 1.2.2008. Suomessa se tuli voimaan 1.9.2012 (SopS 43–44/2012)
Sopimuksen tavoitteena on ehkäistä ihmiskauppaa, suojella sen uhreja ja saattaa ihmiskaupan harjoittajat rikosoikeudelliseen vastuuseen. Yleissopimus koskee kaikkia ihmiskaupan muotoja (riippumatta siitä onko ihmiskauppa maansisäistä vai kansainvälistä tai liittyykö se järjestäytyneeseen rikollisuuteen) ja kaikkia ihmiskaupan uhreja (naiset, miehet ja lapset), ja se kattaa kaikki hyväksikäytön muodot. Sopimuksen monitorointia varten perustettiin ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä GRETA (Group of Experts on Action Against Trafficking in Human Beings). GRETA an kuuluu 15 itsenäistä ja puolueetonta yleissopimuksen allekirjoittajamaista tulevaa asiantuntijaa. GRETAn maakohtaisissa arviointiraporteissa analysoidaan kyseisen maan ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä ja niitä koskevaa tilannetta, ja raporteissa on myös ehdotuksia siitä, miten yleissopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vahvistaa.

Ensimmäisen Suomea koskeva raportti julkaistiin 4.6.2015.

Lisätietoa:

  • Suomenkielinen esite Euroopan neuvoston ihmiskauppasopimuksen seurantamekanismista
  • Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaiset sivut:
  • Lapsikaupasta Pohjoismaissa: Child Trafficking in the Nordic Countries: Rethinking strategies and national responses. UNICEF Innocenti Research Centre 2012.
  • MLL:n opas Viisaasti verkossa antaa tietoa lasten ja nuorten internet-turvallisuudesta
  • Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje on vihjepalvelu internetissä olevan laittoman aineiston tai toiminnan ilmoittamiseksi
  • Sisäasiainministeriö on laatinut Ihmiskauppa.fi-sivut, josta saa tietoa ihmiskaupasta ja siitä, mistä uhri voi saada Suomessa apua. Sivuja päivittää ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja Joutsenon vastaanottokeskus.
  • Syrjintävaltuutettu (ent. vähemmistövaltuutettu) toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Se julkaisee vuosittain kertomuksen ihmiskauppatilanteesta Suomessa.
  • Reilun matkailun yhdistys ja Lasten perusoikeudet ry ovat toteuttaneet kampanjan Liian pahaa ollakseen totta. Kampanjan sivuilla on tietoa matkailuun liittyvästä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä eli lapsiseksiturismista. Sivuilla on tietoa ja käytännön ohjeita siitä, miten voi ilmiötä voi tunnistaa matkalla ja miten siihen voi puuttua, mm. keskusrikospoliisin ohjeet epäillyistä lapsiin kohdistuvista rikoksista ilmoittamiseen matkalla.
  • Don’t look away! on eurooppalainen kampanja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi turismissa. Kampanja tarjoaa tietoa ja toimintaohjeita lapsiseksiturismin ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi. Kampanja on eurooppalaisena internet-sivustona toteutettu ECPAT-järjestön hanke, jota tukee Euroopan komissio ja Europol. Sivustolla voi tehdä ilmoituksen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyistä 17 eurooppalaisen maan viranomaisille tai lastensuojelujärjestölle.
  • ECPAT– End Child Prostitution, Child Pornography and Trafficking of Children for Sexual Purposes on maailmanlaajuinen järjestö ja verkosto, joka torjuu lapsen kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä. Se koordinoi tutkimusta ja vaikuttamistyötä ja toimintaa, jota tehdään lapsiprostituution, lapsipornografian ja lapsikaupan eliminoimiseksi. Vuonna 2015 tuli kuluneeksi 25 vuotta järjestön perustamisesta.