ParastaLapsille_LOS-fiilis_32_web

Asiantuntijakirjoitus 9.5.2017

Valinnanvapausmalli uhkaa lisätä perheiden eriarvoisuutta

Valmisteilla oleva valinnanvapauslainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi myös lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valinnanvapausmallin ajatuksena on lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta sosiaali- terveydenhuollossa ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoita. Julkisten palveluiden käyttäjistä halutaan luoda yksityisten palveluiden kuluttajia.

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja yhdenvertaisuuden parantaminen palveluissa. Valinnanvapausmallissa palveluntuottajan ja sote-asiakkaan suhde lähenee tavanomaista kuluttaja-elinkeinonharjoittaja -asetelmaa. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty toimimaan aktiivisen kuluttajan tavoin, vaan tarvitsevat vahvaa tukea ja ohjausta. Erityisesti heikommassa asemassa olevien ja paljon erilaisia palveluita käyttävien lapsiperheiden tilanne uhkaa huonontua. Heillä on huonommat mahdollisuudet valintojen tekemiseen.

Iso kysymys valinnanvapausmallissa on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan valinta alaikäiselle. Palveluntuottajan vertailu ja valinta tulevat olemaan haastavia aikuiselle saati sitten alaikäiselle. Lapsen kyvykkyyteen valita itse palvelun tuottaja vaikuttaa moni tekijä, joista ikä on vain yksi. Lainsäädännössä onkin varmistettava, että harkinta lapsen kyvykkyydestä päätöksentekoon noudattaa aina lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta.

Lasten ja perheiden palveluiden tämänhetkinen hajanaisuus heikentää niiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Hajanaisuus johtaa siihen, että lapset ja perheet eivät saa tarvitsemiaan palveluita ajoissa, jolloin pienet pulmat voivat kasvaa isoiksi ongelmiksi. Valitettavasti näyttää siltä, että valinnanvapausmalli uhkaa entisestään lisätä lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuutta. Palvelujärjestelmästä on tulossa monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Valinnanvapausmalli sopii yksittäisiin ja selkeisiin hoitotoimenpiteisiin, mutta huonommin tilanteisiin, jotka vaativat moniammatillista työskentelyä ja pitkäkestoista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuutta.

Myös pitkäjänteinen edistävä ja ehkäisevä työ uhkaa jäädä palveluissa jatkossa vähemmälle huomiolle. Äitiys- ja lastenneuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet. Jatkuvuuden ansiosta neuvolat ovat pystyneet tekemään ehkäisevää työtä, joka vähentää korjaavan työn tarvetta ja sitä kautta kustannuksia. Hallitus on jättämässä neuvolapalveluiden aseman valinnanvapausmallissa maakuntien päätettäväksi. Neuvoloiden liittäminen valinnanvapausmalliin todennäköisesti heikentäisi edistävää ja ehkäisevää työtä. Neuvolat tulisi liittää osaksi maakunnan koordinoimaa perhekeskusmallia, joka sisältää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon lähipalvelut.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

 

Aiemmat kirjoitukset

Asiantuntijakirjoitus 5.4.2017: Sekava valinnanvapaus uhkaa perhepalveluja

Asiantuntijakirjoitus 21.2.2017: Hyvä lapsuus turvataan perus- ja ihmisoikeuksilla