ParastaLapsille_LOS-fiilis_32_web

Asiantuntijakirjoitus 20.11.2017

Puhumattomalla lapsellakin on oikeus yhdenvertaisuuteen

Yksi lapsen oikeuksien yleisperiaatteista on lapsen näkemyksen kunnioittaminen. Siihen kietoutuvat muutkin keskeiset periaatteet: lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä syrjimättömyys. Lapsen etua ei nimittäin voi huomioida, jos ei tunne lapsen näkemystä, eikä lapsi saa täysimääräisiä kehittymisen edellytyksiä, jollei hän pääse osalliseksi vuorovaikutuksesta, jossa tulee kuulluksi. Syrjimättömyys taas ei toteudu, jos lasta ei kuunnella hänen kommunikointitaitojensa erilaisuuden takia tai muusta lapseen liittyvästä syystä.

Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti pienten ja muuten kuin puheella kommunikoivien lasten oikeus tulla kuulluksi toteutuu eri alojen ammattikäytännöissä liian harvoin, eikä lapsen näkökulmaa ole aina lapsen kotonakaan opittu kuulemaan. Syinä tähän ovat aikuisten asenteet ja puutteelliset kommunikaatiotaidot sekä eri instituutioiden ja yhteiskunnan rakenteelliset seikat ja toimintakäytännöt.

Vammaisella lapsella on oikeus paitsi ilmaista näkemyksensä, myös oikeus saada tukea sen ilmaisuun, todetaan Suomessa kesällä 2016 voimaan tulleessa YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Tuki voi tarkoittaa lapselle sopivien kommunikaatiokeinojen etsimistä tai laajempaa tuetun päätöksenteon järjestelmää, mitä Suomessa ei vielä ole käytössä.

Parhaillaan meneillään olevan vammaislainsäädännön uudistuksen lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädännössä tulisi selvästi huomioida muuten kuin puheella kommunikoivien lasten ja myös aikuisten oikeus osallisuuteen (eli oman elämän ja yhteisönsä asioihin vaikuttamiseen) ja tarjota siihen keinot muun muassa mahdollistamisella tuettu päätöksenteko.

Jotta saataisiin lisää tietoa puhumattomienkin lasten asioista, tarvitaan tutkimuksia lasten omasta näkökulmasta sekä toimivista kuuntelun keinoista. YK:n Lapsen oikeuksien komitea on yleisessä huomautuksessaan (9/2006) kehottanut valtioita priorisoimaan tämän tutkimusalueen muun muassa myöntämällä tarvittavaa rahoitusta. Tähän haastavaan tutkimusaiheeseen tarttumaan tarvittaisiin lisää tutkijoita ja pitkäaikaisempia rahoituksia.

Puhumattomien lasten yhdenvertaisuuden toteutuminen kuulluksi tulemisessa vaatii siis aikuisilta työtä niin vammaislainsäädännön, palveluiden ja instituutioiden rakenteiden, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen kuin arkikäytäntöjenkin osalta. Tutkimusten perusteella iloinen uutinen on kuitenkin se, että aikuistenkin elämä paranee, kun lapsia aletaan kuunnella.

Johanna Olli

Terveystieteiden maisteri, joka tekee väitöskirjatutkimusta vammaisten lasten hoitotyöstä

jmolli@utu.fi

Twitter: @JohannaOlli

 

Aiemmat kirjoitukset

Asiantuntijakirjoitus 10.11.2017: Vertaisarvioinnilla lisää osallisuutta sijaishuoltoon

Asiantuntijakirjoitus 27.9.2017: Tietosuoja-asetus tulee, lasten mediakasvatuksen tarve korostuu

Asiantuntijakirjoitus 12.6.2017: Uudet opetussuunnitelmat toivat lapsen oikeudet kouluarjen ytimeen

Asiantuntijakirjoitus 9.5.2017: Valinnanvapausmalli uhkaa lisätä perheiden eriarvoisuutta

Asiantuntijakirjoitus 5.4.2017: Sekava valinnanvapaus uhkaa perhepalveluja

Asiantuntijakirjoitus 21.2.2017: Hyvä lapsuus turvataan perus- ja ihmisoikeuksilla