parastalapsille_los-fiilis_4_web

 

Asiantuntijakirjoitus 19.11.2016

Lasten yhdenvertaisuutta edistettävä aktiivisesti

Lapsen oikeuksien viikko on erinomainen hetki pysähtyä arvioimaan miten lasten yhdenvertaisuus Suomessa toteutuu. Tarkasteltaessa yhdenvertaisuuden toteutumista on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi vammaisten lasten, etniseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvien lasten, maahanmuuttaja- ja pakolaislasten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja köyhissä perheissä elävien lasten oikeuksien toteutumiseen.

Eri lapsiryhmät törmäävät yhdenvertaisuuden toteutumisessa erilaisiin esteisiin. Vammaiset lapset eivät voi osallistua täyspainoisesti esteellisen ympäristön vuoksi. Turvapaikanhakijalapset joutuvat elämään erossa perheistään. Sateenkaariperheissä eläviä lapsia kiusataan.

Syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuus kuuluvat keskeisimpiin ihmisoikeuksiin. Syrjintä heikentää tai estää ihmiselle kuuluvien oikeuksien toteutumisen. Syrjimättömyys kuuluu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteisiin. Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, vaan se edellyttää myös aktiivisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan kaikkien syrjinnän muotojen torjuntaa. Komitea on maininnut esimerkkeinä vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvan syrjinnän.

Lapsi voi joutua syrjinnän kohteeksi monesta eri syystä, jotka voivat liittyä häneen tai hänen vanhempiinsa tai perheeseensä. Syrjinnän taustalla voi olla esimerkiksi lapsen tai hänen vanhempiensa ihonväri, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, kieli, uskonto, poliittiset mielipiteet, etninen tausta, varallisuus, terveydentila tai vammaisuus. Lapset saattavat kokea syrjintää myös ikänsä perusteella, eli siksi että he ovat lapsia.

Kun eriarvoisuutta esiintyy, saatetaan tarvita erityisiä toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, joiden tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Positiivista erityiskohtelua voi olla esimerkiksi vammaisille lapsille varattu kiintiö oppilaitokseen tai työllistämistuki nuorille työntekijöille nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi.

Viime aikoina lasten ja nuorten palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan on kohdistettu paljon leikkauksia. Leikkaukset lisäävät eriarvioisuutta. Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen tai ryhmäkokojen suurentaminen päiväkodeissa ja kouluissa vaikuttavat kaikkein eniten heikossa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arviointi, jossa erityistä huomiota kiinnitetään heikossa asemassa oleviin lapsiryhmiin, onkin välttämätöntä kaikissa lapsiin vaikuttavissa päätöksissä.

 

Milla Aaltonen, kotimaan vaikuttamistyön päällikkö, Suomen UNICEF

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Aiemmat kirjoitukset

Asiantuntijakirjoitus 9.11.2016: Enemmän lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojeluun

Asiantuntijakirjoitus 29.8.2016: Toteutuuko lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen?

Asiantuntijakirjoitus 7.6.2016: Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään