Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä

Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas valinnainen pöytäkirja koskee valitusmenettelyä. Valinnaisen pöytäkirjan tarkoituksena on vahvistaa sopimuksen täytäntöönpanoa sekä vahvistaa ja täydentää kansallisia järjestelmiä, joiden avulla lapset voivat tehdä oikeuksiensa loukkauksia koskevia valituksia. Pöytäkirja mahdollistaa myös valtioiden keskinäiset valitukset. Valitukset käsittelee lapsen oikeuksien sopimusta valvova lapsen oikeuksien komitea (ohchr.org).

Valitusmenettelyä koskeva valinnainen pöytäkirja (finlex.fi) on tullut Suomen osalta voimaan 12.2.2016 (valtioneuvosto.fi).

Valinnaisen pöytäkirjan mukaan sopimusvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla henkilöillä ja henkilöryhmillä on oikeus tehdä valituksia, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tai ensimmäisellä ja toisella valinnaisella pöytäkirjalla tunnustettuja oikeuksiaan. Pöytäkirja sisältää yksityiskohtaiset määräykset valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä ja valitusten varsinaisesta käsittelystä. Jos komitea tutkii valituksen, se antaa kannanottonsa ja voi myös antaa suosituksia. Vastaajavaltion tulee kertoa komitealle toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen kannanottojen ja suositusten johdosta. Pöytäkirjassa määrätään myös valtiovalituksista sekä lisäksi komitealla on mahdollisuus tutkintamenettelyyn.

Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen oikeuksien on tarkoitettu toteutuvan kansallisella tasolla kussakin sopimusvaltiossa. Lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyn on tarkoitus vahvistaa ja täydentää kansallisia ja alueellisia oikeusturvajärjestelmiä. Jotta lapset voivat päästä oikeuksiinsa, valtioiden on järjestettävä asianmukaiset oikeusturvakeinot myös lapsille.

Lapsen oikeuksien komitea korostaa (pdf), että lapsen oikeuksilla on merkitystä vasta, kun tarjolla on tehokkaita oikeusturvakeinoja oikeudenloukkausten välttämiseksi ja hyvittämiseksi. Valtion velvollisuutena on huolehtia siitä, että lapsilla on käytössään lasten kehitysvaiheisiin ja tarpeisiin soveltuvat tehokkaat oikeusturvakeinot ja oikeudellisiin kysymyksiin liittyvät neuvontapalvelut. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen oikeuksien sopimuksen totetuminen edellyttää, että valtiossa on voimakas itsenäinen instituutio (pdf), jolla on juridista valtaa ja velvollisuus valvoa, edistää ja suojella lasten oikeuksia.

Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn (valtioneuvosto.fi).

Hallituksen esitys: HE 285/2014 vp (pdf)  Hallituksen esitys eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Eduskunnan vastaus: EV 10/2015 vp- HE 285/2014 vp PeVM 2/2015 vp – HE 285/2014 vp (eduskunta.fi)

Asiantuntijalausunto: HE 285/2014 vp, Satu Sistonen (pdf)

Asiantuntijalausunto: HE 285/2014 vp PeV, Liisa Nieminen (pdf)

Asiantuntijalausunto: HE 285/2014 vp PeV, Suvianna Hakalehto (pdf)

Asiantuntijalausunto: HE 285/2014 vp PeV, oikeusministeriö (pdf)

Suzanne Egan: The New Complaints Mechanism for the Convention on the Rights of the Child. A Mini Step Forward for Children? International journal of children’s rights 22 (2014), 205-225.

Grover, Sonja (2015): Children Defending their Human Rights Under the CRC Communications Procedure. Springer.

Muita informaatiolähteitä valinnaisista pöytäkirjoista:

Lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi)

Miten YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvotaan (lapsiasia.fi)

Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)