Suomessa on edelleen suuria puutteita sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten mahdollisuuksissa ja oikeudessa olla oma itsensä.

Myös julkisessa keskustelussa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksia vastaan argumentoidaan vanhentunein ja asenteellisin väittein, jotka osaltaan ylläpitävät sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa rakenteellista ja suoraa väkivaltaa.

Ihmisoikeuksien sekä niiden toteutumisen puute vaikuttavat sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja -nuorten hyvinvointiin sekä osallisuuteen.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien alaikäisten itsemääräämisoikeuden toteutumiselle on erityisiä esteitä.

Näitä ovat esimerkiksi intersukupuolisille lapsille ilman lapsen suostumusta tehtävät sukupuolitettuja kehon piirteitä muokkaavat hormonihoidot ja sukuelinkirurgia, puutteet translasten pääsyssä transerityisen terveydenhuollon ja tuen piiriin, sekä alaikäisten sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen* rajoitukset.

Valtuutettu korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lapset ovat oikeuksienhaltijoita, joita on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lapsiin ei tule myöskään kohdistaa toimenpiteitä, joihin he eivät voi antaa tietoon perustuvaa suostumusta.

Itsemääräämisoikeus kuuluu myös alaikäisille

Itsemääräämisoikeus sukupuoleen kuuluu myös alaikäisille. Lapsen oikeuksien sopimusta tulkitaan siten, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on myös oikeus saada oma oikeudellinen sukupuolensa vahvistettua.

Hiljattain 18 täyttänyt sukupuolivähemmistöön kuuluva Alex Oksanen painottaa, ettei lapsen tai nuoren oman näkemyksen yli voi kävellä.

Meidän on vain hyväksyttävä se, että myös nuori ihminen pystyy tehdä vakaamielisiä päätöksiä omaa elämäänsä koskien. Ei ole mitään suurempaa hyvää syytä, että esimerkiksi juridisen sukupuolen korjaaminen ei olisi myös mahdollista alaikäiselle. Tämä on kuitenkin täysin peruutettavissa oleva päätös, joka antaisi nuorelle tai lapselle mahdollisuuden elää helpommin omaa elämäänsä.

Lapsilla on oikeus myös ajantasaiseen ja asialliseen tietoon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Tähän on kiinnittänyt huomiota muun muassa YK:n erityisraportoija oikeudesta opetukseen.

Tämä pitää sisällään muun muassa lapsen oikeuden kattavaan seksuaalikasvatukseen, jossa huomioidaan seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuoli-identiteetti.

Koulujen tulee kyseenalaistaa sukupuoleen liittyviä stereotypioita

Lisäksi erityisraportoija on linjannut, että koulujen tulee kyseenalaistaa sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä stereotypioita. Osa valtioista on kuitenkin pyrkinyt rajoittamaan lasten pääsyä tietoon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Tätä ratkaisua perustelleet argumentit on kuitenkin kumonnut muun muassa Euroopan neuvoston perustuslakiasioiden asiantuntijaelin Venetsian komissio.

Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan asiallinen tieto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä vaikuttaisi haitallisesti lapsiin. Asiallinen tieto on sen sijaan juuri lapsen edun mukaista, kuten YK:n erityisraportoija oikeudesta opetukseen on linjannut.

Myös lapsen oikeuksien komitea on katsonut, että tiedon puute on vastoin sopimuksen linjauksia.

Oksanen kertoo, kuinka vaikeaa hänellä oli itse ymmärtää itseään, saati sitten kertoa ja kuvailla kokemustaan läheisilleen.

Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on, että esimerkiksi koulu ja lapsen elämässä olevat aikuiset tarjoavat asiallista tietoa ja auttavat lasta sanoittamaan kokemustaan:

Elämässä on usein vaikeaa voida olla oma itsensä. Varsinkin jos itsellä ei ole tarvittavaa sanastoa oman itsensä kuvailemiseen, on tämä silloin vieläkin vaikeampaa. Varsinkin lapsille voi olla vaikeaa pystyä jakaa omia kokemuksia taikka tuntemuksiaan, jos he eivät itse tiedä millä sanoin kuvailla näitä asioita. Voin itsekin hyvin muistaa miten pienempänä yritin kömpelösti kuvailla omia tunteitani.”

“Se on siis vähän niin kuin mulla olisi puolet aivoista tytön aivot ja sitten toinen puoli on niin kuin pojan aivot. Rivien välistä voi tietysti lukea mitä oli se, jota oikeasti yritin sanoa. On tärkeää, että aikuiset yrittäisivät ymmärtää, mitä lapsi haluaa sanoa ja samalla myös tarjoaisivat hänellä sopivaa sanastoa omien kokemuksiensa kuvailemiseen. Aikuisen pitää siis pystyä lukea rivien välistä se viesti, jota lapsi yrittää välittää.

Lapsella on oikeus keholliseen koskemattomuuteen

Jokaiselle lapselle kuuluu myös oikeus keholliseen koskemattomuuteen. Intersukupuolisille lapsille tehdään edelleen lääketieteellisesti perustelemattomia toimenpiteitä, joita on YK:n taholta verrattu kidutukseen.

Suomessa on jo olemassa Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n suositus intersukupuolisten lasten hoidosta. Suositusta ei kuitenkaan ole toimeenpantu.

Hoitokäytännöissä ei toteudu lapsen edun ensisijaisuus eikä lapsen oikeus tulla kuulluksi. Lapsen on itse voitava osallistua keskusteluun hoidostaan ja olla päättämässä siitä.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsille taatut ihmisoikeudet, kuten oikeus yksityisyyteen ja keholliseen koskemattomuuteen eivät ala vasta sitten, kun lapsi pystyy ilmaisemaan omaa suostumustaan tai tahtoaan.

Lapsen oikeuksien komitea on korostanut myös pikkulasten olevan kaikkien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisten oikeuksien haltijoita.

Komitea on painottanut, että varhaislapsuus on kriittinen ajanjakso näiden oikeuksien toteutumisen kannalta siksi, että lasten varhaisimmat vuodet luovat perustan heidän ruumiilliselle ja henkiselle terveydelleen, emotionaaliselle turvallisuudelleen ja henkilökohtaiselle identiteetilleen.

Tärkeintä sukupulivähemmistöön kuuluvan lapsen kohtaamisessa on se, että lapsi tuntee itsensä nähdyksi sellaisena, kuin hän itse toivoo. Se, että hänen olemassaolonsa tunnustetaan ja hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on.”

* Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen tai sukupuolen juridinen vahvistaminen tai sukupuolen juridinen korjaaminen tarkoittavat hallinnollista toimenpidettä, jossa syntymässä määritetty sukupuolimerkintä korjataan oikeaksi. Suomessa tätä säätelee translaki.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *