”Se tarttee apua.” Pitelin sylissäni pehmeäksi vanuttunutta Sisu-kissaa ja huomasin tunnelman muuttuneen haudanvakavaksi. Olimme erikoistutkija Terhi Tuukkasen kanssa selvittämässä esikouluikäisten lasten ajatuksia turvallisuudesta. Terhi oli juuri kysynyt, mitä lapsiasiavaltuutetun maskotti Sisu-kissa tarvitsee, jotta sillä olisi turvallinen olo. Olin lisännyt, että Sisua ehkä tässä tilanteessa vähän jännittää. Huoli Sisun hyvinvoinnista oli kouriintuntuvaa. Lapsista oli selvää, että Sisu tarvitsisi paljon tukea.
Turvallisuus on perusedellytys ihmisen hyvinvoinnille ja erityisesti lapsen kehitykselle äärimmäisen tärkeää. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että lapsuudessa koettu turvattomuus aiheuttaa pitkäkestoisia fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita. Pelko on turvattomuuden tunteista yleisin. Pelkoa eivät koe vain ihmiset, vaan se on tunne, joka yhdistää meidät eläimiin ja varoittaa asioista, jotka uhkaavat meitä. Lapset ja nuoret kertovat monenlaisista peloista. Pienet lapset pelkäävät pimeää, painajaisia ja eläimiä, nuoret taas sotaa, terrorismia ja ilmastonmuutosta. Vaikka pelko on myös hyödyllistä, aiheuttaa se elimistölle haitallista stressiä. Jatkuva stressi vaikuttaa kehoon ja muokkaa lapsen hermostoa.
Vanhemmilla on vastuu huolehtia lastensa turvallisuudesta, ja valtioilla on velvollisuus tukea vanhempia tässä tehtävässä. Valtiot on luotu turvallisuuden varmistamiseksi, ja yhteiskunnat käyttävät sen eteen valtavasti voimavaroja. Puolustusvoimat huolehtivat kansallisesta turvallisuudestamme, terveydenhuolto terveysturvallisuudestamme ja sosiaalihuolto turvaa viimeisessä hädässä toimeentulomme. Meillä on järjestelmiä, joilla turvataan ruuan riittävyys, liikenteen jouhevuus ja sähkön saatavuus. Tuemme ja autamme toisiamme ja vahvistamme yhteisöjä yhdessä. Tämä kaikki tukee koettua turvallisuutta, joka muodostuu tunteista ja lohdutuksen lähteistä.
Aikuisten on hyvä ymmärtää, että turvallisuutta tukevien rakenteiden lisäksi kaikenikäisille lapsille turvallisuutta luovat arkiset asiat, kuten läheiset ihmiset, yhdessäolo ja ruoka. Arjen jatkuvuus ja rutiinit ovat tärkeitä, samoin juhlat ja kohtaamiset. Lapsille ja nuorille on tärkeää puhua huolistaan luotettavien aikuisten kanssa. Kokemus siitä, että pelot ja huolet otetaan vakavasti ja niihin etsitään yhdessä ratkaisuja, on ensiarvoisen tärkeä.
Monet turvallisuusuhat ovat estettävissä. Jo pienet lapset osaavat kertoa, miten pelkoa voi hälventää. Voi sytyttää valot, halata tai ottaa Sisu-kissaa kädestä. Myös, tai ehkä erityisesti silloin, kun maailma on tulessa.