Vaaleatukkainen teinityttö katsoo huolestuneen näköisenä sivulleen. Takana on rypsipelto.

Hintojen nousu on aiheuttanut entistä suurempia haasteita monessa pienituloisessa perheessä. Tämä on huomattu niin tutkimuksissa (Tilastokeskus.fi, Itla.fi) kuin myös järjestöjen toiminnassa.

Ihmisten kokemukset arjen köyhyydestä ovat päässeet esille mediassa, mutta myös lapsia pitäisi kuunnella. Lasten ääni ja kokemukset köyhyydestä jäävät edelleen taustalle, vaikka lasten kokemukset lapsiperheköyhyydestä ja arjen taloudellisista haasteista ovat merkkejä yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Lapsiperheiden kokema perusturvallisuus on järkkynyt monella tavalla viime vuosina. Korona-pandemian aiheuttama epävarmuus työllisyystilanteessa, koronaan sairastuminen ja karanteenit, lasten etäkoulu ja harrastusten tauot ovat heikentäneet perheiden ja lasten hyvinvointia. Globaalin talouden epävarmuus ja Ukrainan sotaan liittyvät tekijät ovat johtaneet hintojen nousuun niin elintarvikkeiden kuin myös energian ja bensiinin osalta. Epävakaa taloustilanne ja kriisiytynyt maailmantilanne heikentävät perheiden voimavaroja entisestään.

Osa perheistä kärsi haastavista elämäntilanteista jo valmiiksi. Suomessa pienituloisiksi voidaan määritellä jopa 600 000 kansalaista ja pienituloisiksi lapsiperheiksi voidaan määritellä 13 % lapsiperheistä. Yli 100 000 lasta elää hyvinvointivaltiossa tilanteessa, jossa on puutetta ruuasta, vaatetuksesta, harrastuksista tai muista elämiseen tarvittavista perustarvikkeista.

Hinnat nousevat, mutta sosiaaliturva ja palkkataso eivät pysy perässä eivätkä työllistymismahdollisuudet ole riittäviä.

Huoli perheen toimeentulosta painaa lapsia

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen Ääni -kyselyssä 2021 (pelastakaalapset.fi) huoli toimeentulosta tuntui erityisesti pienituloisten perheiden lasten vastauksissa, joissa yli puolet matalatuloisista vastaajista koki selviytymisen taloudellisista menoista haasteellisina. Kaikista vastanneista lapsista tarkasteltuna noin 44 % koki pieniä vaikeuksia perheen menojen kattamisessa. Korona-pandemian aikana on tarvittu useita erilaisia keinoja lapsiperheiden tukemiseen, joista järjestöt ovat tarjonneet esim. ruokalahjakortteja ja tukea perheen arkeen.

Järjestöjen taloudellinen tuki perheille ei kuitenkaan voi olla hyvinvointivaltion ainoa turvaverkko vähävaraisille perheille.

Lasten näkökulmasta on huomioitava perheen kokonaishyvinvointi. Lapsen oikeus kasvuun ja kehitykseen vaatii riittävän huolenpidon ja taloudellisen turvallisuuden lisäksi varhaiskasvatusta, koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja. Lapsella on myös oikeus leikkiin ja vapaa-ajan harrastuksiin kehityksensä tueksi. Jopa turvallisella liikenteellä ja riittävällä asumistasolla on merkitystä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Näin ollen tulisikin turvata kokonaisvaltaisesti lapsen oikeuksien toteutuminen, jolloin voidaan toden teolla puuttua lapsiperheköyhyyden vähentämiseen ja ehkäisemiseen.

Lapsiperheköyhyys ulottuu monelle elämän alueelle, jolloin köyhyyden ehkäisemisen tulee olla kokonaisvaltaista lapsen hyvinvoinnin ja perusturvallisuuden tukemista.

Lapsen ääni kuuluville köyhyyden ehkäisemisessä

Lapsiperheköyhyyden ehkäisemisessä tulee huomioida koko perheen näkökulma. Hyvinvoinnin tukeminen lasten ja nuorten arjen ympäristöissä on erityisen tärkeää. Lasten ja nuorten tulee saada toimia ja osallistua sekä vaikuttaa varhaiskasvatukseen, kouluun, harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajan ympäristöihin. Toimeentuloon liittyvien lasten näkökulmien ymmärtämisellä ja jakamisella sekä perheiden taloudellisella tuella voidaan helpottaa perheen kokemaa stressiä ja tuoda hyvinvointia elämään.

On myös tärkeää nähdä lapset ja lapsuus arvokkaina eikä ajatella lapsuuden olevan kasvun välivaihe aikuisuuteen ja kunnollisen kansalaisen rooliin. Lapsen hyvinvointi on otettava huomioon itsessään arvokkaana asiana kaikessa yhteiskunnallisessa tekemisessä, kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Lapset elävät arkeaan perheissä, joissa pöytään ei riitä maitoa tai särkyneen puhelimen tilalle ei saada uutta. Puutteellinen kasvuympäristö ja perusturvallisuuden horjuminen vaikuttaa lapsen kehitykseen, mikä aiheuttaa haasteita myöhemmässä elämässä. Lasten tarpeiden kuunteleminen ja esille tuominen, tuen muotojen kehittäminen lasten kokemusten pohjalta ja riittävän tiedon tuottaminen päätöksentekijöille lasten arkisista elämäntilanteista on oltava tulevaisuuden lähtökohtana.

Lapsen äänen kuunteleminen takaa lapsen oikeudet ja turvaa hyvinvoinnin.


Lasten ja nuorten vähävaraisuuden ja eriarvoisuuden kokemuksia kartoittava Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -kysely on nyt auki osoitteessa www.pelastakaalapset.fi/lapsenaani2022 (webropol.com)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.