Ukrainan lipun värinen sydän, jonka ympärillä on auringonkukkia ja lapsen oikeuksien logo.

Sota koskettaa ja satuttaa lapsia monin eri tavoin. Ukrainassa olevia ja sieltä pakenevia lapsia sotatoimet uhkaavat akuutisti. Sota koskettaa eri tavoin myös monia Suomessa asuvia lapsia. Aikuisten tehtävä on luoda turvaa ja suojella lapsia.

Lapset kärsivät sodasta sen ensi päivistä alkaen. Ukrainassa lapset joutuvat nyt hakemaan suojaa pommituksilta. Lapsia myös syntyy sodan keskellä. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset, kuten vammaiset tai laitoksissa asuvat lapset, ovat sodan aikana erityisen haavoittuvassa asemassa. Osa lapsista on paennut kohti naapurivaltioita ja on ehkä joutunut rajalla jättämään isän, isoisän tai veljen taakseen. Eikä Putinin hyökkäys Ukrainaan ole maailman ainoa aseellinen konflikti tälläkään hetkellä.

Sota sekä tuottaa haavoja että avaa vanhoja. Suomessakin asuu sodan kokeneita ja sotaa paenneita lapsia, joiden mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve on tärkeä tunnistaa ja huomioida. Suomessa asuu myös ukrainalaisia, joilla on kova huoli perheistään. Täällä asuu myös venäläisiä ja venäläistaustaisia lapsia, jotka saattavat sekä kantaa vanhempiensa huolia että pelätä syrjityksi joutumista (hs.fi).

Lapset tarvitsevat tukea

Lapset saattavat olla huolissaan myös siitä, onko Suomessakaan turvallista olla. Tämä sota alkoi ja tapahtuu ajassa, jossa maailma ja erityisesti lapset ja nuoret ovat vuosia kärsineet pandemiasta ja jossa ihmisten välinen yhtenäisyys ja solidaarisuus ovat olleet koetuksella. Nuoret ovat jo muutenkin nostaneet usein esille tarpeen mielenterveyspalveluiden vahvistamiselle. Lapset myös elävät sodan seurauksien kanssa pidempään kuin aikuiset – ja sodan kauhut ja traumat vaikuttavat vielä sukupolvien yli, kuten Suomen omastakin historiasta hyvin tiedämme.

Opetushallitus on julkaissut kouluille ohjeita (oph.fi) asian huomioimiseen ja ikätasoiseen käsittelyyn ja moni järjestö koonnut ohjeita vanhemmille. Asian käsittelyssä on tärkeää muistaa myös nuoret, jotka lähivuosina aloittavat asepalveluksensa. Jo nyt yläkoululaiset Suomessakin pohtivat tosissaan todennäköisyyttä sille, että he joutuisivat itse rintamalle armeijan suorittamisen jälkeen – joko omaa maata puolustaen tai mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen myötä toisen maan kamaralla.

Myös aikuisilla saattaa olla tarve käsitellä tunteitaan. Moni pienten lasten vanhempi esimerkiksi kertoo lapsuutensa pelkojen ydinsodasta nousseen uudelleen pintaan. Osa löytää lohtua yhteisestä toiminnasta, esimerkiksi mielenosoituksissa rauhan puolesta tai avustustoiminnassa, jota on nopeasti organisoitu eri tahoilla (nuori.fi). Seurakunnat ja järjestöt tarjoavat keskusteluapua.

Turvallisuus on lapsen oikeus

Lapsia on kaikissa olosuhteissa suojeltava ensisijaisesti. Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden elää ja kehittyä rauhassa, turvassa väkivallalta ja sodalta. Meidän kaikkien ja koko maailman tulevaisuus on parempi, kun lapsemme saavat elää rauhassa. Mutta ennen kaikkea jokaisella lapsella on siihen oikeus. Sota on saatava päättymään.

Kun joulukuussa valitsimme kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston vuoden 2022 teemaksi turvallisuuden, emme ikinä osanneet kuvitella sen muuttuvan ajankohtaiseksi sellaisella tavalla, kuin viime viikolla tapahtui. Ilmastonmuutos ja pandemia ovat jo vuosia muodostaneet lasten ja nuorten mieliin suuria tummia pilviä, jotka kasvavat nyt sodan myötä. Lasten ja nuorten turvallisuus muodostuu turvallisesta ympäristöstä, turvallisista ihmissuhteista ja omasta turvallisuuden kokemuksesta. Nämä järkkyvät nyt monen kohdalla.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti virkaanastujaispuheessaan vuonna 2019 parlamentin jäseniä ripustamaan lastensa kuvat toimistoihin ja katsomaan niitä ennen jokaista päätöstä. Me Lastensuojelun Keskusliitossa osoitamme tämän saman viestin maailman päättäjille.

Sillä tämäkään sota ei ole lasten sota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.