Tulevaisuuden lapsuus ja perhe -elämä herättää moni kysymyksiä. Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan lapsiperheisiin? Entä millaisia perhesuhteita tulevaisuudessa muodostetaan? Jo nyt perheitä on monenlaisia, ja olemme oppineet, ettei ole vain yhtä tapaa elää perheenä. Jokaisen suomalaisen perheen perustana ei ole geneettinen sukulaisuus, sama osoite tai vaikkapa kulttuuritausta. Tulevaisuudessa lisääntymisteknologian kehittyessä käsityksemme biologisesta perheestä ja vanhemmaksi tulemisesta saattavat laajentua entisestään. Toisaalta perheen kaltaisia ihmissuhteita voi löytyä uusista, yllättävistä paikoista ja elämäntilanteista.

Millaisia tekoja tarvitaan lapsiperheiden turvallisen tulevaisuuden takaamiseksi? Nyt käynnissä olevan koronapandemian vaikutukset saattavat tulla esiin vasta vuosien päästä, niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Miten etäopiskelu on vaikuttanut sukupolvensa lapsiin ja nuoriin, niin heihin, joiden pitää tehdä valintoja jatko-opintojen suhteen, kuin heihinkin, jotka vasta aloittelevat koulupolkuaan? Jo nyt tiedetään, että koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet kymmenien tuhansien suomalaisten lapsiperheiden arjen hyvinvointiin ja talouteen sitä heikentävästi. (Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2020: Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvitys.)

Erityisesti poikkeustilan jälkeisessä maailmassa tarvitaan päätöksiä ja tekoja, joiden pääasiallisena vaikuttimena on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin takaaminen. Tiedetään, että vaikuttamalla ongelmien taustalla oleviin syihin ja vahvistamalla suojaavia tekijöitä lapsiperheiden elämässä voidaan vähentää pahoinvointia. Näitä suojaavia tekijöitä, joihin tukea tulisi kohdistaa, ovat perheen vuorovaikutussuhteet, osallisuus ja yhteisöön kiinnittyminen sekä ihmissuhdeympäristö ja mielen hyvinvointi. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4 Lapsen aika. Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040). Valtioneuvoston Lapsen aika: Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -julkaisussa ehdotetaan monia keinoja lasten hyvinvoinnin varmistamiseksi tulevaisuudessa. Vanhemmuutta tulisi tukea varhain matalan kynnyksen palveluilla ja vanhemmille tulisi olla tukea tarjolla osana lasten ja nuorten palveluja.

Matalan kynnyksen palveluiden tarjoamisessa järjestöt ovat avainasemassa. Tulevaisuudessa perheiden hyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaankin entistä tiiviimpää yhteistyötä järjestöjen ja kuntatoimijoiden välillä. Meidän järjestötoimijoiden tulee kutsua kuntatoimijoita yhteistyöhön vielä matalammalla kynnyksellä. Toisaalta kuntatoimijoilta kaivataan entistä enemmän ketteryyttä uusien palvelumuotojen kehittämiseen ja pilotointiin yhteistyössä järjestöjen kanssa tukea tarvitsevien perheiden saavuttamiseksi.

Kun vanhemmat voivat hyvin ihmissuhteissaan, se on koko perheelle tärkeä voimavara. Parisuhdekeskus Katajassa tarjoamme perheiden vanhemmille tukea yhteistyössä eri potilasjärjestöjen kanssa Tukea parisuhteelle, kun perheessä on sairautta -toiminnan kautta. Lisäksi saavutamme tukea tarvitsevia perheitä ja vanhempia päivystys- ja ajanvarauschattien sekä parisuhdepuhelimen kautta. Pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia toimintoja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, niin että pystymme tarjoamaan tukea vanhemmille muuttuvissa tilanteissa myös tulevaisuudessakin. Yhdessä voimme varmistaa kaikkien lasten oikeuden turvalliseen tulevaisuuteen nyt ja jatkossakin.

Lähteinä käytetty:

  • Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4 Lapsen aika Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2019.
  • Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvitys. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.