Nuori laittaa kelta-mustaa tähtikypärää päähänsä hiekkatiellä.

Lastensuojelussa, erityisesti lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kuntoutustyössä, on panostettava turvallisuuteen. Kokemus turvallisuudesta on kuntoutustyön edellytys ja myös lapsen oikeuksien sopimus korostaa turvallisuuteen liittyvien näkökulmien huomioimista. Turvallisuutta voidaan, ja pitää, tarkastella lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden näkökulmasta mutta myös kuntoutustyön avainasemassa olevien työntekijöiden näkökulmasta.

Jotta työntekijä pystyy luomaan yhteyden asiakkaaseen ja saavuttamaan keskinäisen luottamuksellisen suhteen, hänellä itsellään on oltava kokemus turvallisesta työympäristöstä. Ilman tätä suhdetta ja siitä syntyvää vuorovaikutusta vaikuttavan kuntoutustyön tekeminen jää liian usein vajaaksi. Työntekijän turvallisuuden kokemus on siis edellytys lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen saavuttamiselle yhteisössämme, ja päinvastoin.

Erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on koetuksella nykyhetkessä. Monet turvallisuuden tunnetta lisäävät mielikuvat rakoilevat jo vuosia kestäneen pandemian ja tämän hetken sotilaallisen uhan takia. Näistä syistä lasten ja nuorten valmiudet käsitellä kriisitilanteita ovat heikentyneet. Saattaa olla vaikeuksia asettaa irrationaalisiakin ajatuksia aiheuttavat pelot oikeisiin mittasuhteisiin. Laaja kaikkialta pursuava uutisointi lisää helposti pelon tunnetta. Jotta tunne ei kasva ylitsepääsemättömäksi, lapset ja nuoret tarvitsevat näiden asioiden käsittelyyn paljon tukea.

Lastensuojelun asiakkaina olevilla lapsilla ja nuorilla on usein negatiivisia kokemuksia tilanteista, joissa heidän turvallisuutensa on ollut uhattuna. Näistä kokemuksista muodostuneet haitalliset selviytymiskeinot ja provokatiivinen käyttäytyminen ei aina helpota luottamuksellisen suhteen rakentamista aikuisiin.

Haitallisesta selviytymiskeinosta on kuitenkin mahdollista päästä eroon. Kuntoutuksessa tulee korostaa ja vahvistaa juuri niitä rakenteita ja toimintoja, joiden tiedetään lisäävän kaikkien kokemusta turvallisuudesta. Yhdessä sovitut säännöt ja rutiinit edesauttavat luomaan yhteiseloon ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Vastavuoroiset suhteet, toistensa kuuleminen, keskinäinen arvostus, lasten ja nuorten osallistuminen omien asioiden päätöksentekoon vahvistavat keskinäistä luottamusta.

Turvallisuuden takaaminen niin lapsille ja nuorille kuin työntekijöille vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja panostusta. Esimerkiksi meillä Perhekuntoutuskeskus Lausteella on otettu käyttöön sijaishuollon yksiköissämme Safewards-toimintamalli, joka alun perin kehitettiin vähentämään konflikteja ja rajoituksia psykiatrisella osastolla sekä lisäämään niin työntekijöiden kuin asiakkaiden turvallisuutta. Lisää tästä aiheesta ja toimintamallin soveltamisesta sijaishuollon pariin voit lukea täältä (Lauste.fi).

On tärkeä muistaa, että turvallisuuden kokemus ei synny pelkästään uhkien poissaolosta, vaan luottamuksesta oman työyhteisön kykyyn suojautua uhkia vastaan sekä palauttaa turvallisuuden tunne mahdollisen kriisin jälkeen. Sama pätee sijaishuollon nuorten ja lasten tunteisiin turvallisuudesta. Sijaishuollon tulee palauttaa turvallisuuden tunne ja toimia turvallisena kasvuympäristönä lapsille ja nuorille. Tämän saavuttaminen on meidän jokaisen vastuulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.