Lapsen näkemysten kunnioittaminen

Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12 takaa jokaiselle lapselle, joka kykenee muodostamaan näkemyksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa asioissa ja oikeuden saada oman näkemyksensä huomioon otetuksi. Artikla koskee sekä yksittäisen lapsen että lapsiryhmän oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi ennen lasta tai lapsia yleisemmin koskevien ratkaisujen tekemistä. 12 artiklan mukaan lapsen näkemykset häntä koskevissa asioissa on selvitettävä ja otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla 1 kohta). Artikla velvoittaa myös antamaan lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa (12 artikla 2 kohta).

12 artikla korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana ja oikeuksien haltijana. Lapsella on oikeus olla käyttämättä 12 artiklan mukaista oikeuttaan. Lapsella on siis mahdollisuus mutta ei velvollisuutta ilmaista näkemyksensä. Sopimusvaltioiden on varmistettava, että lapsi saa kaikki tarvittavat tiedot ja neuvot voidakseen tehdä oman etunsa mukaisen päätöksen. (Yleiskommentti nro 12, pdf)

Lapsen oikeuksien komitea on järjestänyt 12 artiklaa koskevan yleisen keskustelupäivän ja antanut artiklaa koskevan yleiskommentin numero 12 (pdf). Komitea korostaa, että 12 artikla on riippuvainen 3 artiklasta. Se on tiiviisti kytköksissä myös kansalaisoikeuksia ja -vapauksia koskeviin artikloihin (erityisesti sananvapautta koskeva 13 artikla ja tiedonsaantioikeutta koskeva 17 artikla) sekä 5 artiklaan.

Komitean mukaan lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla ja 12 artikla täydentävät toisiaan. 3 artiklan tavoitteena on varmistaa, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 12 artiklassa määrätää tavoista saavuttaa lapsen tai lasten kuulemista koskeva tavoite. Kyseiset artiklat ovat erottamattomat.

12 artikla tunnetaan esimerkiksi “osallisuusartiklana” tai lapsen osallistumisoikeuden turvaavana artiklana. Lapsen oikeuksien komitea korostaa 12 artiklan vahvistavan lapsen osallistumisen oikeutta, vaikka “osallistumisen” tai “osallisuuden” käsitettä ei ole kyseisen artiklan tekstissä (yleiskommentti numero 12, kohta 3, pdf). Komitea toteaa “osallistumisen” käsitteen käytön laajentuneen ja vakiintuneen vasta lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Komitean mukaan osallistumisen käsite korostaa sitä, ettei lasten kuulemisen pitäisi olla pelkästään tilapäistä vaan lähtökohta lasten ja aikuisten tiiviille vuoropuhelulle menettelytapojen ja toimenpiteiden kehittämisestä kaikilla lasten elämän kannalta keskeisillä aloilla (yleiskommentti numero 12, kohta 13, pdf). Komitea tulkitsee osallistumisen käsitettä laajasti.

Lasten osallistumisoikeuden vahvistuminen on haastanut perinteiset käsitykset lasten asemasta yhteiskunnassa sekä lasten ja aikuisten välisistä suhteista ja aikuisten vaikutusvallasta. Suvianna Hakalehto-Wainio (2014, 150) on muotoillut 12 artiklan tarkoituksen seuraavasti: “Velvollisuus antaa lapselle tilaisuus ilmaista näkemyksensä ja velvollisuus ottaa näkemykset huomioon päätöksenteossa eivät tarkoita sitä, että valta ja vastuu päätöksistä siirtyisivät lapselle. Lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi ei tarkoita myöskään sitä, että päätösten tulisi olla lasten näkemysten mukaisia. 12 artiklan tarkoituksena on varmistaa lasten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon itseään ja lapsia yleisesti koskevissa asioissa.”

Yleiskommentissaan komitea on eritellyt 12 artiklan täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä (pdf)  yleisesti ja yksityiskohtaisemmin eri tilanteita koskien. Viimeksi mainituista komitea on tarkastellut lapsen kuulluksi tulemista koskevan oikeuden täytäntöönpanoa perheessä; sijaishuollossa; terveydenhuollossa; koulutuksessa ja koulussa; leikeissä sekä virkistys-, urheilu- ja kulttuuritoiminnassa; työpaikalla; väkivaltaisissa tilanteissa; ennaltaehkäisevien strategioiden kehittämisessä; maahanmuutto- ja turvapaikkamenettelyissä; kriisitilanteissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Osana 12 artiklan täytäntöönpanona sopimusvaltion tulee turvata lapsille myös asianmukaiset valitusmenettelyt.

Komitea mukaan lapsen tai lasten kuulemismenettelyissä tai osallistumistilanteissa on huomioitava monia asioita, kuten esimerkiksi tilanteen vapaaehtoisuus, kunnioittavuus, lapsille sopivuus, turvallisuus, aikuisten asianmukainen koulutus ja vastuullisuus. (Yleiskommentti numero 12, D-osa, pdf)

Lapsiasiavaltuutetun tehtäviin (lapsiasia.fi) kuuluu yhteydenpito lapsiin ja nuoriin ja heiltä saadun tiedon välittäminen päätöksentekijöille. Tämän työn tukena toimii nuorten neuvonantajaryhmä (lapsiasia.fi), jonka kautta saatavaa kokemustietoa hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun työssä.

Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa 12 artiklan toteutumisen ja täytäntöönpanon puutteita koskien. Suomelle antamissaan viimeisissä päätelmissään komitea on kiinnittänyt huomiota kansallisen lainsäädännön säädöksiin, joilla määritellään tietyn ikäisten lasten oikeudesta tulla kuulluksi. 12 artikla ei aseta mitään alaikärajaa lapsen oikeudelle ilmaista näkemyksensä, jolloin ikärajojen asettaminen ei ole sopimuksen periaatteiden mukainen. Komitea on esittänyt myös huolensa siitä, ettei vammaisten lasten oikeus tulla kuulluksi toteudu asianmukaisesti. Komitea on suositellut Suomea varmistamaan myös lasten asianmukaisen kuulemisen oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyissä ja huostaanottotapauksissa. Se on suositellut Suomea myös varmistamaan, että kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia kuullaan asianmukaisesti ja lapsiystävällisesti ottaen huomioon lapsen edun periaate.

Euroopan neuvosto on aktiivisesti tuonut esille lasten osallisuuden ja osallistumisoikeuden tärkeyttä. Se on antanut asiaan liittyvän suosituksen (pdf) ja julkaissut esimerkiksi arviointivälineen (pdf) lasten osallisuusoikeuden vahvistamisen tueksi.

Lähteitä ja lue lisää

Yleiskommentti numero 12 (2009) Lapsen oikeus tulla kuulluksi (pdf) 

Days of General Discussion on the Right of the Child to be heard (ohchr.org)

Suvianna Hakalehto-Wainio, (2014): Lasten oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa. Teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja.

Johanna Kiili (2006): Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta (pdf). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 283. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lapsiasiavaltuutettu (2012): “Suojele unelmia, vaali toivoa” Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon kehittämiseksi (pdf)

Oikeusministeriö (2014): Toteutuvatko lasten ja nuorten osallistumisoikeudet Suomessa? Selvitys lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien edistämisestä. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 6/2014.

Henna Pajulammi (2014): Lapsi, oikeus ja osallisuus.

Barry Percy-Smith & Nigel Thomas eds. (2010): A Handbook of Children and Young People’s Participation (pdf). Routledge.

UNICEF (2011): Lapsen näkemysten kunnioittaminen. Teoksessa Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja. Helsinki: Edita, s. 119-133.

Virve-Maria de Godzinsky (2014): Lapsen etu ja osallisuus hallinto-oikeuksien päätöksissä (helsinki.fi))

Virve de Godzinsky (2013): Lapsen etu ja osallisuus tahdonvastaisissa huostaanottoasioissa. Teoksessa Lapsioikeus murroksessa.

Käytännön välineitä:

Tiia Hipp & Kati Palsanen toim. (2014): Lasten osallistumisen etiikka – Lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä. Kymmenen periaatetta (lskl.fi). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto.

Lastensuojelun käsikirja: Lapsen osallisuus (thl.fi)

Osallisuuden merkitys ihmisoikeuskasvatuksessa

Pelastakaa lapset ry (2012): Osallisuuden ohjeistus. Lapsen ääni – sinulle, joka päätät lasten asioista (pdf).

Kansainvälinen Save the Children on toimittanut kuusiosaisen julkaisusarjan lasten osallisuuden tarkastelun ja arvioinnin välineiksi (savethechildren.org.uk).

Esimerkkejä osallisuustoiminnasta ja tuotettuja materiaaleja:

Lastensuojelun Keskusliitto: Osallisuus (lskl.fi)

Pelastakaa lapset ry: Osallisuus vaikuttamistyössä (pelastakaalapset.fi)

Pesäpuu ry: Pesäpuu ry:n salapoliisit (pesapuu.fi) ja lapset ja nuoret kehittäjinä (pesapuu.fi)

Pesäpuu ry & Lastensuojelun Keskusliitto: Uskomme sinuun, Usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille (lskl.fi) ja Uskomme sinuun, Usko sinäkin. Aikuisten opas (lskl.fi)

SOS-Lapsikylä ry:n lapsen osallisuuden vahvistaminen -työryhmän raportti ja tuotetut materiaalit: Osallisuuden lupaus (sos-lapsikyla.fi)

Euroopan neuvosto:

Euroopan neuvosto (2008): “Have Your Say!” MANUAL on the Revised European Charter on the Participation of Young People in Local and Regional Life (coe.int)

Euroopan neuvosto (2011): Child and Youth Participation in Finland. A Council of Europe policy review (pdf)

Euroopan neuvosto (2012): Council of Europe Recommendation on the participation of children and young people under the age of 18 (pdf)

Euroopan neuvosto (2014): Child Participation Assessment Tool (pdf)