Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen

Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla takaa lapselle perustavanlaatuisen oikeuden elämään ja henkiinjäämiseen ja kehittymisen mahdollisimman täysimääräisesti. Lapsen kehittyminen on kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluu koko yleissopimuksen ala. Kehittymisessä ei ole kyse pelkästään lapsen valmistamisesta aikuisuutta varten vaan sopijavaltioiden tulee järjestää olosuhteet, jotka tukevat lapsuutta ja lapsen kehitystä juuri hänen tämän hetkisessä elämässään.https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/sopimus-kokonaisuudessaan/#33-artikla

Sopimuksen 6 artikla on kiinteästi yhteydessä niihin sopimuksen velvoitteisiin, joissa kielletään lapsen kehitystä vaarantava toiminta (artiklat 19, 32, 33, 34, 35 ja 36). Lapsen oikeuksien komitea on antanut kattavan yleiskommentin 19 artiklasta (pdf) ja sen täytäntöönpanosta.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artiklan toteutumisen kannalta olennaisia ovat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet). TSS-oikeuksien toteutuminen on edellytys sille, että lapsi voi nauttia täysimääräisesti myös kansalaisoikeuksistaan ja poliittisista oikeuksistaan (KP-oikeudet). Oikeus kehitykseen liittyy kiinteästi lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklaan, jossa turvataan lapsen oikeus terveyteen, sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Sopimuksen 23 artikla sisältää vammaisen lapsen oikeuden terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, koulutukseen sekä osallistumiseen. Sopimuksen 27 artiklan mukaisesti, jokaisella lapsella on oikeus riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Sopimuksen artiklat 28 ja 29 koskevat lapsen oikeutta saada koulutusta, joka kehittää hänen persoonallisuuttaan, lahjojaan ja valmiuksiaan.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artikla, joka koskee lapsen oikeutta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan, on yhteydessä lapsen oikeuteen kehittyä täysimääräisiin mahdollisuuksiinsa. Lapsen oikeuksien komitea on tuonut esille (pdf), että sopimusvaltioiden tulisi edistää tietoisuutta ja ymmärrystä leikin keskeisestä merkityksestä lasten kehittymiselle vanhempien, huoltajien, valtion virkamiesten ja kaikkien lasten parissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Sopimuksen artiklassa korostetaan myös levon ja vapaa-ajan merkitystä lapsen kehitykselle. Esimerkiksi koulupäivän tulisi rakenteeltaan olla sellainen (pdf), että se takaa lapsille päivän aikana riittävästi aikaa lepoon ja leikkiin ikäänsä ja kehitystarpeisiinsa nähden.