Leikki-ikäinen lapsi pitää lelukameraa käsissään ja tähtää sillä valokuvan ottajaa.

Lainvalmistelussa vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa valmistelijoille, päättäjille ja sidosryhmille tietoa suunnitteilla olevan lainsäädännön vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja mahdollisista haitallisten vaikutusten lieventämisestä.[i]

Lakien ja muiden säädösten vaikutusten arviointi on välttämätön pohja poliittiselle päätöksenteolle valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Arviointi edesauttaa sääntelyn yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista.

Lapsivaikutusten arviointi on tullut tunnetummaksi ja kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt lainvalmistelussa viime vuosina. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa Kansallisen lapsistrategian[ii] linjaukset ja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE-ohjelma). Vaikka lapsivaikutusten arviointia on pidetty esillä jo pidemmän aikaa ja arvioinnin vahvistamisesta on tehty useampi hallitusohjelmakirjaus, sen toteuttamisessa on kuitenkin edelleen haasteita, niin määrällisiä kuin laadullisiakin.

Lapsivaikutusten arviointi on sekä oikeus- että hyvinvointiperustaista

Lainvalmistelussa nousee usein esille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden vaikutuksia lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen tulee selvittää ja tarkastella. Hallituksen esityksessä tulee ilmetä, mitä on pidetty lasten etuina ja millä perustein sekä se, miten lasten etuja kyseisessä tilanteessa on arvioitu.[iii] YK:n lapsen oikeuksien komitea on yleiskommentissaan nostanut esille, että lapsen etua harkittaessa huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lapsen omiin näkemyksiin, lapsen identiteettiin ja taustaan, perheen ja perhesuhteiden vaalimiseen, lapsen huoltoon, suojaamiseen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, lapsen haavoittuvaan asemaan sekä lapsen terveyteen ja koulutukseen [iv].

Lapsivaikutusten arviointiin sisältyy sekä oikeus- että hyvinvointiperustainen näkökulma. Arvioinnin vahva oikeusperusta tulee lapsen edun selvittämisvelvoitteesta. Samalla arviointi on myös hyvinvointiperustaista, jossa tarkastelun kohteena ovat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvuympäristöön. Oikeuksilla turvataan hyvinvoinnin toteutumista.

Käsikirja lainvalmistelun tueksi

”Uskon, että asiantuntijoilla on vilpitön halu tehdä parhaansa ja tuoda lasten ja nuorten näkökulmaa lainvalmisteluun. Välineistä ja osaamisesta on puutetta, joten ohjeistukset otetaan kiitollisena vastaan!”[v]

Lainvalmistelun laatu ja vaikutusten arviointi ovat olleet viime vuosina tutkimuksen, hallinnon kehittämisen ja yleisen mielenkiinnon kohteena. Valtioneuvostossa on meneillään useita hankkeita, joissa kehitetään lainvalmistelua ja vaikutusten arviointia siinä.[vi]

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytetty eri tavoin lainvalmistelun vaikutusten arviointia koskeviin ohjeistuksiin. Varsinainen lapsivaikutusten arviointia koskeva ohjeistus on kuitenkin puuttunut, vaikka lainvalmistelijat ovat sellaista työnsä tueksi toivoneet.

Laatimassamme ja juuri julkaistussa käsikirjassa[vii] tarkastellaan lapsivaikutusten arviointia lainvalmistelussa sekä teoreettisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Julkaisu on osa Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Käsikirjan teoreettinen tarkastelu pitää sisällään lapsivaikutusten arvioinnin oikeudellista perustaa ja keskeisten käsitteiden määrittelyä. Käytännön näkökulmalla pyritään antamaan konkreettista apua lainvalmistelijoille lapsivaikutusten arviointiin. Vaikka käsikirja on suunnattu erityisesti lainvalmistelijoille, sitä voidaan hyödyntää myös kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden lapsivaikutusten arvioinnissa.

Julkaisua varten teimme sähköisen kyselyn kansallisen lapsistrategian virkamiestyöryhmälle ja muille halukkaille vastaajille ministeriöissä. Tämän lisäksi toteutimme ministeriöiden virkahenkilöiden haastatteluja. Vastaajat olivat lainvalmistelijoita tai muutoin lainvalmisteluprosessin tai lasten ja nuorten kuulemisen asiantuntijoita. Virkahenkilöiltä saaduilta näkemyksillä on ollut keskeinen rooli käsikirjan lopussa esitettyjen kehittämisehdotusten laatimisessa.

Miten varmistetaan lapsivaikutusten arvioinnin toteutumista?

”Olisi kokonaiskuva HEstä ja olisi itse ollut valmistelussa mukana alusta alkaen. Olisi aikaa ensin miettiä, millaista tietoa arvioinnissa tarvitaan ja mistä sitä olisi saatavilla, suunnitella tiedonkeruu ja toteuttaa se asianmukaisesti (tutkimus- ja rekisteritieto sekä lasten, nuorten ja tarvittavien asiantuntijoiden kuuleminen). Lisäksi tarvittaisiin vielä aikaa analysoida kerätty tieto, tarvittaessa täydentää tiedonkeruuta ja kirjoittaa asia auki jäsentyneesti ja analyyttisesti, peilaten asiaa suunniteltuun muutokseen.”[viii]

Jotta lapsivaikutusten arviointi vakiintuu säännönmukaiseksi osaksi lainvalmistelua, tarvitaan sitä tukevaa ja edistävää toimintakulttuuria ja poliittista tahtotilaa. Ministeriöiden sisäisen yhteistyön vahvistamisen lisäksi tarvitaan ministeriöiden välistä yhteistyötä lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä. Säännönmukainen ja laadukas lapsivaikutusten arviointi edellyttää sitä vahvistavia ja tukevia rakenteita sekä ministeriöiden johdon vahvaa sitoutumista asiaan. Johdon tehtävänä on varmistaa, että arvioinneille on riittävästi aikaa ja riittävät henkilöstöresurssit.

Lapsivaikutusten arviointi edellyttää kattavaa tietopohjaa lasten ja nuorten oikeuksista, hyvinvoinnista ja arjesta. Jotta eri lapsi- ja nuorisoryhmistä on riittävää tietoa lainvalmistelussa, tarvitaan perusselvityksiä näiden ryhmien tilanteesta, hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Tämä tarkoittaa sekä yleisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen kartoituksia että eri lapsi- ja nuorisoryhmiä koskevia selvityksiä (erityisesti haavoittuvassa asemassa ja vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret).

Lasten ja nuorten näkemysten ja mielipiteiden selvittäminen on merkittävä osa lapsivaikutusten arviointia. Jotta lasten ja nuorten kuuleminen voi vakiintua osaksi lainvalmistelua ja jotta voidaan varmistaa, että se perustuu eettisille periaatteille ja toimintatavoille, tarvitaan kuulemiselle pysyvä rakenne sekä hyvin suunnitellut ja toteutetut käytännöt ministeriöissä.

Esa Iivonen ja Kirsi Pollari


Lähteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.