Äiti, pieni taapero ja isä kävelevät kaikki käsi kädessä syksyistä puistotietä. Lapsi on keskellä ja isä työntää lastenvaunuja.

Lapsiperheissä voi tulla vastaan erilaisia vaiheita ja kriisejä, jotka koettelevat vanhempien keskinäistä suhdetta. Vanhempien lapsuudenkodissaan omaksumat tunne- ja vuorovaikutustaidot, myöhemmät ihmissuhteet sekä vanhempien temperamentti vaikuttavat kaikki siihen, millaisia taitoja vanhemmilla on selviytyä ihmissuhteissaan kriiseistä ja kuormittavista elämänvaiheista. Usein vanhempaa kuormittavat elämäntilanteet vaikuttavat myös vanhempien väliseen parisuhteeseen, josta vanhemman tulisi saada voimia ja tukea arkeen sekä omaan vanhemmuuteensa.

Vanhempien väliset riidat kuormittavat lapsia

Lapset ovat herkkiä huomaamaan vanhempiensa väliset tunnetilat ja vanhempien kyvyn olla lapsen turvana. Vanhempien parisuhteen toimimattomuus, kuten vanhempien väliset konfliktit ja ristiriitaisuudet aiheuttavat lapsille samankaltaisia ongelmia kuin silloin, kun perheessä on terveys- ja alkoholiongelmia tai taloudellisia vaikeuksia. Vanhempien parisuhteen haasteet voivat näkyä lapsilla käytöshäiriöinä, kognitiivisen suorituskyvyn alenemisena, emotionaalisina häiriöinä sekä vertaissuhteisiin liittyvinä ongelmina (Kääriäinen, A., Hämäläinen, J., & Pölkki, P., 2009; Lahikainen Anja Riitta, Paavonen Juulia E, 2011).

Etenkin jos vanhemmat käyttäytyvät konfliktitilanteissa epärakentavalla tavalla, riidat ovat voimakkaita ja liittyvät suoraan lapsiin, aiheutuu siitä lapsille hyvinkin vakavatasoisia ongelmia. Lapsilla on taipumus syyllistää itseään vanhempien välisistä, lievistäkin ristiriidoista. Tämä syyllistäminen on yhteydessä lapsuuden aikaiseen masennukseen ja ahdistukseen. (Ablow et al, 2009.) Kun riskitekijät lapsuudessa ja perheessä kasaantuvat, kasvaa myös sen uhka, että lapsi alkaa oirehtia psyykkisesti. Ammattilaisina meidän on aina tärkeä pysähtyä lapsen muuttuneen käytöksen äärelle, etenkin tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat eivät siihen sillä hetkellä riitä.

Aikuisten pitää huomata lapsen oireilu

Vanhempien parisuhteen ongelmat muuttavat myös tapaa olla vanhempi. Parisuhdeongelmat aiheuttavat epäjohdonmukaisia kasvatuskäytäntöjä vanhempien välille, niin odotusten kuin rajojenkin suhteen (O’Leary & Vidair 2005). Näistä seikoista huolimatta me ammattilaiset emme aina kuitenkaan pidä vanhempien keskinäistä riitelyä samalla tavalla lasten turvallista kasvua uhkaavana tekijänä kuin esimerkiksi vanhempien välistä väkivaltaa. Vanhempien parisuhteen tulehtunut ilmapiiri tai toimimattomuus aiheuttavat kuitenkin lapsille samankaltaista pahoinvointia.

Lapsen oma paha olo voi purkautua niin, ettei lapsi halua enää viettää aikaa kavereiden kanssa tai harrastuksissa, tai osallistua koulussa luokan toimintaan. Aikuistenkin on vaikea kestää todella hankalia tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä, jota vaikea kotitilanne herättää. Lapselle tunteet voivat olla musertavia ja kestämättömiä. Lapsi voi tällöin yhtä lailla pyrkiä pahasta olosta pois uhmakkaalla tai aggressiivisella käytöksellä, joka voi kohdistua niin kavereihin, aikuisiin kuin lapseen itseensäkin.

Jos lapsi tuo käytöksellään esille omaa pahaa oloaan missä tahansa ympäristössään tai yhteisössään, on aikuisten tärkeä selvittää tilannetta yhdessä ja vailla ennakko-oletuksia lapsen käytöksen, esimerkiksi sulkeutuneisuuden tai aggressiivisuuden, syistä. Mihinkään lapsen ikäkauteen ei kuulu lapsen psyykkinen pahoinvointi. Läheisten aikuisten tehtävä on yhdessä tukea lasta vaikeassa tilanteessa, vaikka se tarkoittaisi kiusallisiakin keskusteluja lasten vanhempien kanssa.

Miten tukea vanhempia turvallisiin perhesuhteisiin?

Lapselle on tärkeää, ettei hänen tarvitse valita puoltaan vanhempien välisissä riidoissa, ja että vanhemmat kertovat lapsille, että he pyrkivät ratkaisemaan erimielisyytensä yhdessä. Näin voidaan vähentää lapsen voimakkaimpia tunnereaktioita ja jopa ennaltaehkäistä niitä. (Salo 2011.)

Vanhempien saadessa apua parisuhteen pulmiin lisääntyvät vanhemman valmiudet edistää perheessä sopuisaa vuorovaikutusta ja ilmapiiriä, ja tätä kautta myös lasten psyykkistä hyvinvointia. Parityöskentelyn aiheuttamat muutokset vaikuttavat paitsi vanhempien keskinäiseen, myös vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen. Ammattilaisten keskittyminen vanhempien voimavaroihin ja keinoihin, joilla vahvistaa parisuhteen toimivuutta, sekä tieto erilaisista keinoista, joilla vahvistaa vanhempien parisuhdetta, ovat keskeisiä ja toimivia koko perheen tukitoimia. (Salo 2011)

 

Parisuhdekeskus Kataja ry tarjoaa parisuhteen tukea kaikille yksilöille, pareille ja perheille, sekä parisuhdekoulutusta ammattilaisille. Tutustu Parisuhdekeskus Katajan verkkosivustoon (parisuhdekeskus.fi)

 

Lähteet:

  • Ablow, J, C, Measelle, J, R, Cowan, P, A. Carolyn, P. 2009. Journal of Family Psychology 23 (4). Linking Marital Conflict and Children’s Adjustment: The Role of Young Children’s Perceptions.
  • Lahikainen Anja Riitta, Paavonen Juulia E 2011: Perhe ja lapsen hyvinvointi. Teoksessa Toiminnallisia loukkuja : hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa (toim. Oksanen Atte, Salonen Marko).Tampere University Press.
  • Kääriäinen, A, Hämäläinen, J, Pölkki, P. 2009: Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Lastensuojelun keskusliitto. Neuvo-projekti. Hakapaino Oy: Helsinki.
  • O’Leary, S, G. & Vidair, H. B. 2005. Marital Adjustment, Child Rearing Disagreements, and Overactive Parenting: Predicting Child Behaviour Problems. Journal of Family Psychology, 19(2).
  • Salo, S. 2011. Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi tutkimusnäkökulmaa. Jyväskylä University Printing House: Jyväskylä

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.