Tyttö katsoo pöydän ääressä tablettia käsiin nojaten.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvovan lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti lapsen oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä on julkaistu 24.3.2021 englanniksi YK.n sivuilla.

Muuttuvassa digitaalisessa kulttuurissa kasvavan lapsen oikeuksien turvaaminen on tasapainoilua suojelun ja osallisuuden välillä, lasta kuullen ja hänen kokemuksiaan arvostaen. Tähän kaikkeen kannustaa nyt julkaistu ja kaivattu lapsen oikeuksien komitean 25. yleiskommentti, joka vahvistaa ja selkeyttää tulkintaa lasten oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä. Se linjaa asioita ja toimenpiteitä, joilla lapsen oikeuksia voidaan verkkoympäristöissä tukea ja edistää. Yleiskommentissa painottuvat lasten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet sekä lasten oikeus suojeluun verkkoympäristöissä.

Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (VAMLAS) antoivat yleiskommentin luonnoksesta lapsen oikeuksien komitealle yhteisen lausunnon (lskl.fi) vuoden 2020 loppupuolella. Tässä blogissa tarkastelemme yleiskommentin osa-alueita, joita nostimme esiin myös lausunnossamme.

Lapsen oikeuksista huolehtiminen vaatii valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä

Monessa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineessa valtiossa on jo pitkään kaivattu selkeämpiä ohjeita siihen, miten sopimusta tulisi digitaalisten ympäristöjen osalta tulkita ja toimeenpanna, jotta lasten suojelu, vapaudet ja oikeudet toteutuvat. Tätä ennen Euroopan neuvoston (EN) ministerikomitean suositukset (coe.int) ovat olleet monille aktiivisille valtioille ainoa ja paras työkalu.

Niin EN:n ministerikomitean suositukset kuin nyt julkaistava yleiskommenttikin ovat vaatineet tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja arvopohjan etsintää. On selvää, ettei lasten oikeuksista huolehtiminen voi nykypäivänä käpertyä pelkästään valtioiden sisäiseksi lainsäädäntötyöksi ja hankkeiksi, vaan tarvitaan huomattavasti enemmän alueellista ja kansainvälistä yhteistoimintaa.

Lisäksi yritysten vastuu lasten suojelemisesta digitaalisissa ympäristöissä korostuu entisestään. Nyt julkaistava yleiskommentti ohjaa myös paremmin ymmärtämään, miksi ja miten monialainen ja -ammatillinen yhteistyö takaa paremmin lapsen oikeuksien toteutumisen.

Lapsella on oikeus turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus yksityisyyteen. Tämä korostuu digitaalisissa ympäristöissä, jossa tietoa liikkuu paljon, ja mahdollisuuksia yksityisyyden loukkauksiin on runsaasti. Osa loukkauksista tapahtuu tahattomasti, osaan liittyy tietoisia pahoja aikeita, mutta usein käy myös niin, että lasten henkilökohtaisia tietoja päätyy vääriin paikkoihin erilaisten järjestelmässä olevien aukkojen kautta.

Suurin osa tahattomista yksityisyyden loukkauksista tapahtuu vanhempien toimesta. Näin käy esimerkiksi, kun vanhemmat jakavat lapsen kuvia sosiaalisessa mediassa tai seuraavat lasten liikkeitä paikannuslaitteen avulla ilman lupaa.

Kiusaamiseen tai rikolliseen toimintaan liittyvä henkilökohtaisten tietojen kaappaaminen ja levittäminen ovat esimerkkejä tahallisesta yksityisyyden loukkauksesta. Niiden tekijöillä voi olla tavoitteena vahingon aiheuttaminen tai taloudellinen hyöty uhrin kustannuksella.

Kolmas kategoria on edellisiä epämääräisempi, mutta huomattavasti yleisempi. Siihen kuuluu esimerkiksi sellainen henkilökohtaisten tietojen kerääminen, johon lapsi on itse antanut luvan ilman, että hänellä on ollut siihen lupaa tai riittävää ymmärrystä seurauksista. Monien sosiaalisen median tilien luominen onnistuu helposti ilman todellisen iän tarkistamista. Käyttöehdot ovat usein aikuisellekin liian monimutkaisia ymmärtää. Palveluihin voi tällöin kertyä lapsista tietoa, jota niillä ei pitäisi olla.

On valtioiden vastuulla varmistaa, että lapsen yksityisyyttä ei loukata. Euroopassa voimassa oleva tietosuojalainsäädäntö (GDPR) on hyvä lähtökohta henkilötietojen suojaamiseen väärinkäytöltä, mutta meidän tulee aktiivisesti varmistaa, että lasten tiedot eivät päädy vääriin käsiin, olipa kyse ajattelemattomuudesta, tietoisesta pahanteosta tai järjestelmän valuvioista. Tähän työhön uusi yleiskommentti on erinomainen työkalu.

Lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta verkossa on oltava riittävästi tietoa

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta digitaalisessa mediassa on globaali ja moniulotteinen ongelma. Jotta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kyetään ennaltaehkäisemään ja torjumaan, ymmärrys ilmiöstä on ensiarvoisen tärkeää. Olennaista on huomioida kaikki lapsiin digitaalisessa mediassa kohdistuvat seksuaaliväkivallan muodot.

On tärkeää vastata myös lasten, huoltajien ja ammattilaisten tiedontarpeeseen. Jotta lasten turvallista netin käyttöä voidaan edistää, on heille annettava tietoa ja taitoja, miten netissä tulee toimia ja minne mahdollisista pulmatilanteista tai seksuaaliväkivaltakokemuksista tulee ilmoittaa. Lapsille on oltava ilmoituskanavia heihin kohdistetuista rikkomuksista ja rikoksista sekä suoraan viranomaisille että matalan kynnyksen ei-viranomaistoimijoille, jotka välittävät tiedon viranomaistaholle. Näin voidaan varmistaa, että myös niillä lapsilla, jotka eivät halua tehdä ilmoitusta suoraan viranomaiselle, on keino tehdä ilmoitus ja mahdollisuus saada apua.

Vammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityishuomiota

Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohtaisesti samat tarpeet kuin muillakin lapsilla ja nuorilla. On hienoa, että vammaisten lasten näkökulma on huomioitu kattavasti YK:n yleiskommentissa.

Vammaisten ja muiden erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten on päästävä osallistumaan yhdenvertaisesti maailmaan, jossa toimintaympäristöt muuttuvat pikkuhiljaa digitaalisiksi. Covid-19 -pandemia on tehnyt näkyväksi haasteita tähän liittyen. Vammaisilla lapsilla ja nuorilla ei ole ollut yhdenvertaisia mahdollisuuksia virtuaaliseen opiskeluun, sillä teknologian ja internetyhteyden saatavuus ei ole kaikille samanlainen. Henkilökohtaisten avustajien ja hoitohenkilökunnan mahdollisuudet tuen tarjoamisessa etäopiskeluun ovat olleet vaihtelevia, eivätkä erityisopetuksen tarpeessa olevat lapset monesti ole saaneet tarvitsemaansa tukea. Myös vammaisten lasten ja nuorten turvallisuuteen digitaalisessa toimintaympäristössä on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä tutkimusten mukaan he kokevat ikäryhmästään eniten kiusaamista ja väkivallan uhkaa.

Toisaalta digitaalinen toimintaympäristö avaa uusia mahdollisuuksia vammaisille lapsille osallistua ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ikätovereidensa kanssa sekä saada tietoa ja osallistua julkiseen päätöksentekoon. Tämä edellyttää saavutettavaa ja esteetöntä digitaalisuutta niin taloudellisten voimavarojen, osallisuuden kuin taitojen ja kykyjenkin suhteen.

Mediataidoilla kohti lapsen oikeuksien toteutumista digitaalisissa ympäristöissä

Erilaiset digitaaliset ympäristöt ja välineet ympäröivät tämän päivän lapsuutta ennen näkemättömällä tavalla. Lapset ottavat ensiaskeleitaan digitaalisilla alustoilla yhä aikaisemmin. He syntyvät, kasvavat ja kehittyvät keskellä digitaalista kulttuuria.

Mediakasvatus on keskeinen ja käytännöllinen keino edistää lapsen oikeuksien toteutumista digitaalisissa ympäristöissä. Hyvät ja monipuoliset mediataidot turvaavat lapsen oikeuksien toteutumista, mutta mediakasvatuksessa on kyse myös arvoista. Minkälaisten silmälasien läpi lapsuutta ja lapsen toimijuutta digitaalisessa ajassa katsotaan? Miten lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi? Miten heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiaan digitalisoidussa yhteiskunnassa sitoudutaan edistämään?

Mediakasvatusta tapahtuu niin kodeissa, kouluissa, harrastuksissa kuin vapaa-ajalla. Se nivoo lapsen digitaaliset oikeudet vanhempien kasvatustyön lisäksi myös osaksi varhaiskasvattajien, opettajien, nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaisten työtä. Digitaalisuus on osa lasten ja nuorten omaa kulttuuria. Taitoja opitaan monin tavoin vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa.

Digitaalinen media on läsnä lapsen eri ikävaiheissa

Pienen lapsen hyvinvointi, yksityisyys ja turvallisuus digitaalisissa ympäristöissä on pitkälti vanhempien ja huoltajien käsissä. Lapsen digitaalinen jalanjälki alkaa usein muodostua vanhempien toimesta jo ennen lapsen ensimmäisiä askelia maankamaralla. Tämä peräänkuuluttaa mediakasvatuksellisen ajattelun, toiminnan ja tuen saamisen tärkeyttä jo hyvin varhaisessa vaiheessa lasten ja perheiden arkea.

Digitaalisuus läpileikkaa elämää koko lapsuuden ja nuoruuden. Eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeet mediataitojen tuelle vaihtelevat, ja heitä tulisi huomioida mahdollisimman moninaisesti, ei yhtenä massana. Mediakasvatuksen toteuttamiseen on tarjolla lukuisia näkökulmia ja tapoja.

Mediakasvattajat ja kaikki lapsen oikeuksien edistämiseen digitaalisissa ympäristöissä sitoutuneet toimijat toivottavat lämpimästi tervetulleeksi lapsen oikeuksien komitean 25. yleiskommentin työkaluksi oman työnsä tueksi.

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit

  • YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa ja valvoo sitä, kuinka lapsen oikeudet eri maissa toteutuvat. Komitea antaa yleiskommentteja (General Comments), joita voidaan pitää lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden tulkintavälineinä ja joiden avulla annetaan sopimusvaltioille ohjeita sopimuksen täytäntöönpanoon.
  • Yleiskommentit eivät ole sopimusvaltioita juridisesti velvoittavia samalla tavoin kuten yleissopimus itsessään, mutta ne ovat silti painoarvoltaan merkittäviä, sillä komitea on ylin sopimukseen liittyvä taho antamaan ohjeita siitä, miten sopimusta tulisi toimeenpanna ja soveltaa sopimusvaltioissa.

Lue lisää lapsen oikeuksien komitean yleiskommenteista
Lue Euroopan neuvoston (EN) ministerikomitean suositukset (englanniksi Euroopan nevoston sivuilla)
Tutustu lapsen oikeuksien 25. yleiskommenttiin (englanniksi YK:n sivuilla)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.