Teema: Mulla on väliä, sulla on väliä 

Vuoden 2021 Lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Teema tulee näkymään järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa pitkin vuotta.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

Viranomaisilla on velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Joskus tämä tarkoittaa jonkin ryhmän positiivista erityiskohtelua, jos ryhmän oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti muiden kanssa. Lapsen oikeuksien komitea on todennut yleiskommentissaan nro 5 (englanniksi YK:n sivuilla), että syrjimättömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun valtiot tekevät lapsia koskevia kansallisia strategioita ja suunnitelmia.

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen edellyttää myös, että lasten kokemukset otetaan vakavasti. Lapsi, jonka mielipiteistä ja näkemyksistä aikuiset ovat arjessa kiinnostuneita, rohkenee todennäköisemmin myös kertoa, jos häntä kohdellaan huonosti. Hyvä kohtelu ja lasten osallisuus nivoutuvat siis tiiviisti yhteen.

Hyvä kohtelu on jokaisen oikeus

Suurin osa (77 %) 10–17-vuotiaista kokee tällä hetkellä, että heitä kohdellaan pääsääntöisesti hyvin. Noin 5 prosenttia kuitenkin kokee, ettei saa yleensä osakseen hyvää kohtelua, ja 18 % ei osaa sanoa. Muuksi kuin tytöksi tai pojaksi itsensä identifioivat kokevat muita useammin, että heitä ei kohdella yleensä hyvin. (LSKL 2021, kysely 10–17-vuotiaille lapsille ja nuorille.)

Kiusaaminen kouluissa on kouluterveyskyselyn (2019) mukaan vähentynyt, mutta edelleen liian moni lapsi ja nuori saa osakseen huonoa kohtelua. Muita useammin kiusaamista ja kaltoinkohtelua kokevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoilla toimintarajoitteiset lapset ja nuoret. Syrjintä loukkaa lapsen ihmisarvoa. Turvaton ja epäystävällinen ympäristö muodostaa kynnyksen lapsen kasvamiselle yhteiskunnan jäseneksi.

Ongelmien ennaltaehkäisy esimerkiksi empatiakasvatuksella ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelulla ovat kaikkein vaikuttavinta kiusaamisen vastaista työtä. Koulussa ja varhaiskasvatuksessa toteutettujen ennaltaehkäisevien toimien ja harjoitusten on todettu edistävän tehokkaasti lasten positiivista käytöstä toisiaan kohtaan. Jokaisen lasten kanssa työskentelevän aikuisen on pystyttävä tunnistamaan kiusaaminen ja huono kohtelu, puuttumaan niihin ajoissa ja kasvattamaan hyvän kohtelun ja toisten huomioimisen ilmapiiriä. Lasten itsensä on tiedettävä, että hyvä kohtelu on jokaisen oikeus, ja kasvettava toimimaan sen mukaisesti.

Siksi lapsen oikeuksien viestinnässä nostetaan tänä vuonna esille sitä, miten voimme varmistaa hyvän kohtelun toteutumisen ihan jokaiselle lapselle. Kutsumme jokaista lasten parissa työskentelevää, vanhempaa, mediaa ja ennen kaikkea lapsia itseään pohtimaan, miten haluamme tulla itse kohdelluksi, ja miten kohtelemme muita.

#MullaOnVäliä #SullaOnVäliä #OikeusHyväänKohteluun #LapsenOikeudet